Ekosuunnittelun standardisointi pohjautuu ERP-direktiiviin (2009/125/EU Energy Related Products Directive).
Tämä aihepiiri käsittää energian käyttöön ja kulutukseen sekä kaukolämpöverkkoihin liittyvän standardisoinnin. Tärkeä viitekehys on yhteiskunnan kehittyminen hiiliperäisistä energialähteistä uusiutuviin. Energianhallinnan teemoja ovat mm. energiakatselmukset, energianhallinnan johtamisjärjestelmät ja energiatehokkuus. Pyrkimyksenä on vertailukelpoiset menettelytavat energiaan liittyvässä hallinnoinnissa, mittaamisessa ja raportoinnissa. Aihepiiriin kuuluu myös EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukainen uusiutuvan energian alkuperätodistusstandardi. Hiilidioksidin talteenotto, kuljettaminen, säilyttäminen, hyödyntäminen ja laskenta on mukana tässä aihepiirissä, vaikka se ei suoraan ole aina energianhallintaa.
Kansallinen standardisointiryhmä osallistuu kotitalouksien sekä kaupallisten ja teollisuuden kylmälaitteiden kuten jääkaappien, pakastimien, kylmävitriinien ja ammattikäyttöön tarkoitettujen jäähdytyslaitteiden standardisointiin, tehdasvalmisteisten lämpöpumppujen, ilmastointikojeiden, puhallinkonvektorien ja nestejäähdytinlaitteistojen standardisointiin sekä sarjassa tuotettujen lämmönvaihtimien standardisointiin.
Kansallinen standardisointiryhmä koordinoi projektiluontoisesti horisontaalista rakennusten energiatehokkuuteen liittyvää standardisointia ja kokoaa tarvittaessa yhteen eri toimialojen asiantuntijoita ja viranomaisia. Standardisoinnin perusta on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD).
Standardisointiryhmän toimialue kattaa voimalaitoksiin, polttomoottoreihin ja kaasuturbiineihin liittyvän standardisoinnin. Standardisointiryhmän keskeiset tehtävät ovat:
Kansallinen standardisointiryhmä osallistuu ydinenergian ja siinä erityisesti säteilysuojelun (kattaen radonin), dosimetrian, ydinpolttoaineiden ja reaktoriteknologian standardisointiin. Ydinenergiaa käytetään myös lääketieteellisessä toiminnassa (diagnoosit ja sädehoito), teollisessa toiminnassa (säteilytys, mittaukset, analysointi ja rikkomaton testaus käyttäen radioaktiivisuutta), tutkimuksessa (laboratoriot ja tutkimusreaktorit) ja toiminnoissa jotka liittyvät luonnollisiin säteilylähteisiin.
Standardisointiryhmän toimiala kattaa sellaisten päältä ajettavien moottorilla varustettujen ajoneuvojen turvallisuusvaatimusten standardisoinnin, joita ei koske tyyppihyväksynnät. Tehonlähde voi olla polttomoottori tai sähkömoottori. Tällaisia ajoneuvoja ovat mm. huvi- ja hyötykäyttöön tarkoitetut mönkijät, mikroautot, tasapainoskootterit, sähköpotkulaudat ja moottorikelkat. Standardisointiryhmän toimialue ei kata sellaisia kulkuneuvoja, jotka on tarkoitettu pelkästään kilpailukäyttöön.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa akustiikan, melun ja tärinää:
Kansallinen standardisointiryhmä osallistuu eurooppalaiseen ja kansainväliseen avaruus ja ilmailu -sektorin standardisointiin. Eurooppalainen standardisointi vastaa mandaatin M/496 vaatimuksiin kehittää standardeja eurooppalaisten hankkeiden edistämiseksi (jäsenvaltioiden, ESA:n ja EU:n välisten), kuten Galileo, GMES ja satelliitti-telekommunikaatio sekä maakartoitus. Kansainvälisen standardisoinnin tavoitteena on luoda puitteet lentokoneiden ja avaruusalusten kansainvälisesti yhteneväisten järjestelmien luomiseksi.
Ekosuunnittelun standardisointi pohjautuu ERP-direktiiviin (2009/125/EU Energy Related Products Directive).
Aihepiiri käsittää elintarviketeollisuuden koneiden ja laitteiden hygienian ja turvallisuuden. Nämä koskevat sekä työntekijöitä, loppuasiakkaita että ympäristöä. Aihepiiriin sisältyy koneet elintarvikkeiden raaka-aineiden teollisesta käsittelystä alkaen. Aihepiiriin ei sisälly maatalouskoneet eikä elintarvikkeiden pakkauskoneet.
Standardisointiryhmä SR 060 seuraa ISOn hammaspyörien ja laakereiden standardisointia. Hammaspyörästandardit liittyvät alan terminologiaan, eri hammasgeometrioiden määrittelyyn ja sekä lujuuslaskentaan. Tärkeimmät standardit on käännetty suomeksi.
Hissistandardisointiryhmä SR 090 seuraa hisseihin ja liukuportaisiin liittyvää CEN/ISO -standardisointia sekä lisäksi pohjoismaista INSTA-standardisointia. Eurooppalaiset hissistandardit ovat enimmäkseen C-tyypin koneturvallisuusstandardeja ja ne on yhdenmukaistettu hissidirektiivin 2014/33/EU suhteen. EN 81 -standardisarja on tärkeä työkalu hissialan toimijoille Euroopassa.
Standardisointiryhmä SR 131 seuraa hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien ja komponenttien standardisointia. Standardisointi tapahtuu kansainvälisenä standardisointina ISOssa.
Kansallinen standardisointiryhmä osallistuu standardisointiin eurooppalaisella tasolla seuraavilla alueilla:
Standardisointiryhmän SR 227 toimialueeseen kuuluu metallisten jousien standardisointi.
Standardisointiryhmän vastuualueena ovat kierteisiin ja kiinnittimiin, työkaluihin ja tikkaisiin liittyvät standardit.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa ilmaa ja kaikkia eri kaasuja varten tarkoitettujen kompressorien ja tyhjöpumppujen standardisoinnin (turvallisuus ja muut ominaisuudet) lukuun ottamatta jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmissä käytettäviä suljettuja moottorikompressoreja, sekä paineilman laatua ja käsittelylaitteita koskevan standardisoinnin.
Koneturvallisuuden standardisointiryhmä SR 114 seuraa horisontaalista koneturvallisuusstandardisointia. Koneturvallisuusstandardit ovat suurelta osalta konedirektiivin 2006/42/EY suhteen yhdenmukaistettuja standardeja. Yhdenmukaistettujen koneturvallisuusstandardien soveltaminen on vapaaehtoista, mutta niiden soveltaminen takaa vaatimustenmukaisuudenolettamuksen.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa köysiratojen eurooppalaiset turvallisuusstandardit.
Standardisointiryhmä seuraa kuljetinjärjestelmien ja -hihnojen standardeja, jotka käsittelevät massa- ja kappaletavarakuljettimien, massatavaran säilytyksen sekä kassahihnojen turvallisuutta ja EMC-yhteensopivuutta.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa yleiskäyttöisten (muihin kuin ajoneuvoihin tarkoitettujen) kuljetuspyörien, mukaan lukien niihin liittyvien tarvikkeiden ja oheislaitteiden, teknisiä vaatimuksia, testausta, mitoitusta ja terminologiaa koskevan standardisoinnin.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa jalkineiden sekä nahka- ja tekonahkatuotteiden valmistuksessa käytettäviä koneita käsittelevät eurooppalaiset standardit.
Kansallinen standardisointiryhmä osallistuu kotitalouksien sekä kaupallisten ja teollisuuden kylmälaitteiden kuten jääkaappien, pakastimien, kylmävitriinien ja ammattikäyttöön tarkoitettujen jäähdytyslaitteiden standardisointiin, tehdasvalmisteisten lämpöpumppujen, ilmastointikojeiden, puhallinkonvektorien ja nestejäähdytinlaitteistojen standardisointiin sekä sarjassa tuotettujen lämmönvaihtimien standardisointiin.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa laivojen kansainvälisen standardisoinnin ja sisävesilaivojen eurooppalaisen standardisoinnin.
Standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluvat teollisten lämpökäsittelylaitteiden ja öljy- sekä kaasupolttimien terminologiaa, turvallisuusvaatimuksia sekä energiatasapainon ja -tehokkuuden laskentamenetelmiä käsittelevät standardit.
Standardisointiryhmä osallistuu standardisointiin eurooppalaisella tasolla seuraavilla alueilla:
Standardisointiryhmä seuraa ja vaikuttaa maatalouskoneiden mm. turvallisuus-, testaus- ja sähköisten vaatimusten standardeihin.
Standardisointiryhmä seuraa ja vaikuttaa metsäkoneiden eurooppalaisiin ja kansainvälisiin turvallisuus- ja testausstandardeihin.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa näyttämötekniikkaan liittyvät eurooppalaiset standardit.
Standardisointiryhmä SR 168 seuraa nostoapuvälineisiin liittyvää CEN/ISO -standardisointia. Nostoapuvälineisiin luetaan mm. teräsköydet, teräsköysien päätteet ja teräsköysiraksit, nostokettingit ja tekstiiliraksit. Nostoapuvälineitä koskee konedirektiivi 2006/42/EY. Useimmat nostoapuvälinestandardit on yhdenmukaistetettu konedirektiivin suhteen.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa erilaisten nostolavojen ja hyllystöhissien eurooppalaiset ja kansainväliset turvallisuusstandardit. Standardisointiryhmän keskeiset tehtävät ovat Suomen lausunto- ja äänestysvastausten valmistellu eurooppalaisiin ja kansainvälisiin standardiehdotuksiin, tarvittavien suomenkielisten nostolavastandardien valmistelu ja toimiminen eurooppalaisiin ja kansainvälisiin työryhmiin osallistuvien suomalaisten asiantuntijoiden ohjausryhmänä.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa eurooppalaiset ja kansainväliset nosturistandardit. Eurooppalaiset nosturien tuotestandardit on yhdenmukaistettu EUn konedirektiivin 2006/42/EY suhteen.
Standardisointiryhmä seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti seuraavien osa-alueiden standardisointiin:
Standardisointiryhmä SR 198 seuraa eurooppalaista paperikoneiden ja painokoneiden standardisointia. Teknisten komiteoiden laatimat standardit ovat C-tyypin koneturvallisuusstandardeja. Komitean CEN/TC 198 laatimat standardit on yhdenmukaistettu EUn konedirektiivin 2006/42/EY suhteen.
Standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluvat orgaanisten pinnoitteiden (maalit, lakat ja vastaavat tuotteet) pintakäsittelylaitteiden turvallisuusvaatimuksia koskevat standardit. Standardit käsittelevät mm. esikäsittely- ja pinnoituslaitoksia, pinnoituslaitteita, materiaalien syöttölaitteita ja lakkojen kuivaamisessa käytettäviä laitteita.
Standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluvat polkupyörien (ml. sähköavusteiset polkupyörät) ja niiden varusteiden:
Standardisointiryhmän toimialue kattaa nesteitä varten tarkoitettujen pumppujen ja pumppaavien koneiden (mukaan lukien koneet, joiden pääasiallinen toiminta perustuu pumppuihin) turvallisuutta ja kaikkia muita näkökohtia koskevan standardisoinnin.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa räjähdysvaarallisissa ilmaseoksissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden (muut kuin sähkölaitteet) ja suojausjärjestelmien suunnittelua koskevan horisontaalisen perusstandardisoinnin (esim. suunnittelun perusteet, syttymisriskin arviointi, suojausjärjestelmien toiminnallinen turvallisuus sekä erilaiset räjähdyssuojauksen kannalta tarpeelliset suojausrakenteet ja suojausjärjestelmät) sekä aineiden syttymisominaisuuksien (syttyminen, räjähdyksen eteneminen, räjähdyksen vaikutukset jne.) testausmenetelmiä käsittelevän standardisoinnin.
Standardisointiryhmä seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti mm. turvallisuus-, testaus- ja melustandardeihin koskien rakennus-, maansiirto- ja kaivoskoneita.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa mm. teollisuusrobottien eurooppalaiset ja kansainväliset standardit. Standardisointiryhmä seuraa ja vaikuttaa myös aktiivisesti teollisuusautomaation ja datan standardisoinnissa.
Standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluu nesteiden tai kiinteiden aineiden erotteluun tarkoitettujen ja kineettiseltä energialtaan vähintään 200 Nm sentrifugien yleisten turvallisuusvaatimusten standardisointi.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa tekstiiliteollisuuden koneiden eurooppalaiset ja kansainväliset standardit.
Teollisuussekoittimia hyödynnetään tällä hetkellä usealla eri alalla aina kemianteollisuudesta, elintarviketeollisuuteen, lääketeollisuuteen sekä kaivos- ja paperiteollisuuteen. Teollisuussekoittimien suunnittelussa ja valmistamisessa hyödynnetään sekä uusimpia mittausmenetelmiä että numeerisia malleja.
Teollisuussekoittimien standardisoinnin päätavoitteena eurooppalaisella tasolla on luoda yhteiset standardit, jotka kattavat:
Standardisointiryhmä seuraa ja vaikuttaa teollisuusventtiileitä koskevien standardien laadintaan.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa sekä moottorikäyttöiset sekä käsitoimiset trukit (kuten haarukkatrukit, kurotustrukit, ilman kuljettajaa olevat trukit, vetotrukit, maastotrukit ja lavasiirtovaunut) sekä niiden komponentit lukuun ottamatta ensisijassa maansiirtoon tai tiekuljetuksiin tarkoitettuja trukkeja.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa puun- ja metallintyöstökoneiden eurooppalaiset ja kansainväliset turvallisuusstandardit. Standardisointiryhmän toimialueella laaditut standardit on yhdenmukaistettu EUn konedirektiivin 2006/42/EY suhteen.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa voimalaitoksiin, polttomoottoreihin ja kaasuturbiineihin liittyvän standardisoinnin. Standardisointiryhmän keskeiset tehtävät ovat:
Standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluvat alumiinia ja alumiiniseoksia sekä niistä valmistettuja tuotteita koskevat seuraavan tyyppiset standardit:
Standardisointityön painopisteitä:
– kansallisen tuotehyväksynnän perustana toimiva
SFS 1300 Hitsattavien betoniterästen ja betoniteräsverkkojen vähimmäisvaatimukset
– kansallisen SFS 1200 – sarjan tuote- ja testausstandardit
– eurooppalaiset betoni- ja jänneteräs -tuotestandardit (esim. EN 10080 ja EN 10138)
– kansainväliset ISO-testausstandardit (esim. EN ISO 15360).
Standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluvat jauhemetallurgiaa ja teknisiä keraameja (monoliittiset keraamit, keraamikomposiitit ja -kuidut sekä keraamipinnoitteet) koskevat seuraavan tyyppiset standardit:
Standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluvat:
Standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluvat lyijyä ja tinaa sekä niiden seoksista valmistettuja tuotteita koskevat seuraavan tyyppiset standardit:
Standardisointiryhmän toimialue kattaa metallien ja niiden seosten korroosionestoon ja korroosiotestaukseen laadittavat standardit.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa eri menetelmillä (esim. kuumaupotus, sähkösaostus, terminen ruiskutus) valmistetut metalliset (mm. Zn, Ni, Cr) ja muut epäorgaaniset pinnoitteet (mm. keraamit ja emalit).
Kansallinen standardisointiryhmä osallistuu nanoteknologian eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardisoimiseen, käsittäen nanokokoiset aineet, materiaalit, prosessit ja sovellutukset. Nanoteknologian standardisoinnin työkohteet liittyvät pääasiassa seuraaviin kokonaisuuksiin:
Standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluvat nikkeliä ja nikkeliseoksia sekä niistä valmistettuja tuotteita koskevat seuraavan tyyppiset standardit:
Standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluvat lämmittämättömien painesäiliöiden (EN 13445), metallisten teollisuusputkistojen (EN 13480) sekä vesiputki- (EN 12952) ja tulitorvikattiloiden (EN 12953) valmistuksessa sovellettavat materiaalistandardit (mm. painelaiteteräslevyt, -putket, -takeet ja -valut).
Standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluvat Cu-, Pb-, Zn- ja Ni-malmien sekä rikasteiden näytteenottoa, kemiallista analysointia ja fysikaalista testausta koskevat standardit. Lisäksi seurannassa on harvinaisiin maametalleihin liittyvä standardisointi sekä sulkeutuvien kaivosten hallinnoitiin kuuluva ISOn komitea.
Standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluvat sinkkiä ja sinkkiseoksia sekä niistä valmistettuja tuotteita koskevat seuraavan tyyppiset standardit:
Standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluvat teräksiä ja terästuotteita sekä metallisten materiaalien aineenkoetusta koskevat seuraavan tyyppiset standardit:
Standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluvat seuraavan tyyppiset standardit:
Standardisointiryhmän toimialue kattaa akustiikan, melun ja tärinää:
Standardisointityön painopisteitä:
– kansallisen tuotehyväksynnän perustana toimiva
SFS 1300 Hitsattavien betoniterästen ja betoniteräsverkkojen vähimmäisvaatimukset
– kansallisen SFS 1200 – sarjan tuote- ja testausstandardit
– eurooppalaiset betoni- ja jänneteräs -tuotestandardit (esim. EN 10080 ja EN 10138)
– kansainväliset ISO-testausstandardit (esim. EN ISO 15360).
Standardisointiryhmän toiminta on tällä hetkellä lepotilassa (dormant).
Standardisointiryhmän vastuualueena ovat kierteisiin ja kiinnittimiin, työkaluihin ja tikkaisiin liittyvät standardit.
Kansallisen standardisointiryhmän toimialueena on kiinteistöautomaation, säätötekniikan ja ohjausjärjestelmien sekä mittareiden viestintäjärjestelmien ja kaukoluennan standardisointiin osallistuminen. Standardit sisältävät kiinteistöautomaatiojärjestelmien määritelmät ja vaatimukset, talotekniikan automaattisten ohjausjärjestelmien toiminnallisuuskuvaukset ja testausmenetelmät sekä mittareita koskevat vaatimukset tarkkuudelle, rakentamiselle ja testaamiselle. Ensisijaisia kohteita ovat sovellusten rajapinnat, järjestelmät sekä laitteet pyrkimyksenä varmistaa tehokas rakennuksen tekninen hallintajärjestelmä yhdessä infrastruktuurin ja kaupallisen kiinteistönpidon kanssa.
Kansallinen standardisointiryhmä osallistuu kotitalouksien sekä kaupallisten ja teollisuuden kylmälaitteiden kuten jääkaappien, pakastimien, kylmävitriinien ja ammattikäyttöön tarkoitettujen jäähdytyslaitteiden standardisointiin, tehdasvalmisteisten lämpöpumppujen, ilmastointikojeiden, puhallinkonvektorien ja nestejäähdytinlaitteistojen standardisointiin sekä sarjassa tuotettujen lämmönvaihtimien standardisointiin.
Kansallinen standardisointiryhmä koordinoi projektiluontoisesti horisontaalista rakennusten energiatehokkuuteen liittyvää standardisointia ja kokoaa tarvittaessa yhteen eri toimialojen asiantuntijoita ja viranomaisia. Standardisoinnin perusta on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD).
Kansallisen standardisointiryhmän toimialueena on rakennusten ilmatekniikkaa, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiä ja niiden tiettyjä komponentteja sekä LVI-automaatiota koskevaan standardisointiin osallistuminen. Standardit kattavat rakennusten painovoimaisten ja koneellisten ilmanvaihtojärjestelmien ja komponenttien terminologian, mitoituksen, testaus- ja arviointimenetelmät sekä tuotestandardit.
Kansallisen standardisointiryhmän toimialueena on rakennusten lämmitysjärjestelmiä ja niiden tiettyjä komponentteja sekä LVI-automaatiota koskevaan standardisointiin osallistuminen. Standardit kattavat lämmönluovuttimien sekä lämmitysjärjestelmien toiminnalliset vaatimukset, terminologian, testaus- ja arviointimentelmät sekä tuotestandardit, mukaan lukien lämpimän käyttöveden tuotanto.
Standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluvat teräksiä ja terästuotteita sekä metallisten materiaalien aineenkoetusta koskevat seuraavan tyyppiset standardit:
Standardisointiryhmä vastaa kantavien teräs- (SFS-EN 1993 -sarja) ja alumiinirakenteiden (SFS-EN 1999 -sarja) suunnittelussa käytettävien Eurokoodien standardisoinnista.
Eurokoodin soveltamiseen tarvitaan:
Eurokoodi-standardi ja sen kansallinen liite (NA= National Annex) esim. ”SFS-EN 1993-1-1 + NA SFS-EN 1993-1-1”
Ympäristöministeriö on julkaissut kansalliset liitteet osana Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.
Standardisointiryhmä vastaa kantavien teräs- ja alumiinirakenteiden toteutusstandardien (SFS-EN 1090-sarja) sekä nesteitä sisältävien metallisten tankkien standardisoinnista. Standardisointiryhmä seuraa myös kansainvälisen komitean ISO/TC 167 standardisointia (vastinkomitea CEN/TC 135:lle).
Tilajohtamisen (Facility Management) standardisointi kattaa seuraavat osa-alueet:
Standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluvat juomavesi-, sadevesi- ja viemäröintijärjestelmien sekä kaasun jakeluverkostojen rakentamisessa käytettävät valuraudasta valmistetut putkituotteet.
Kansallisen standardisointiryhmän toimialueena on vesijärjestelmien sekä saniteettivarusteiden eurooppalaiseen standardisointiin osallistuminen. Vesijärjestelmien standardisointi kattaa asennus- ja suoritustasovaatimukset sekä järjestelmien osakokonaisuuksille asetettavat rakenteelliset vaatimukset, mukaan lukien materiaalit ja vesikemikaalit. Saniteettivarusteiden standardisointi kattaa suoritusvaatimusten ja testimenetelmien, liitosdimensioiden sekä tuotestandardien laatimisen.
Kansallisen standardisointiryhmän toimialueena on viemäröintitekniikan toiminnallisten sekä suoritusvaatimuksia määrittävien ja asennukseen liittyvien standardien laatiminen viemäröintijärjestelmille ja niiden osakokonaisuuksille. Myös tuotestandardit sellaisilta teknisiltä alueilta, joilla ei ole omaa teknistä komiteaa (kuten purkuputket, hulevesi- ja jätevesiviemäriputket, putkistot, erottimet) kuuluvat toimialueeseen.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa akustiikan, melun ja tärinää:
Standardisointiryhmän toimialue kattaa arvojohtamisen (value management), arvoanalyysin (value analysis) ja toiminnallisen analyysin (functional analysis) standardisoinnin.
Ekosuunnittelun standardisointi pohjautuu ERP-direktiiviin (2009/125/EU Energy Related Products Directive).
Ergonomia on horisontaalinen standardisointialue ja liittyy konedirektiiviin. Painopiste on ergonomian perusstandardeissa, joita tuotestandardien laatijat hyödyntävät. Ergonomia liittyy myös EU:n Design for All (DfA )-linjaukseen, jonka mukaan EU-alueella tuotteiden pitäisi olla kaikille käyttäjille soveltuvia ml. ikääntyneet tai vammaiset henkilöt. Esim. hankintalaki edellyttää julkisilta hankinnoilta, että ’kaikille sopiva suunnittelu’ -periaate huomioidaan.
Kyseessä on veden ja kaasun virtauksen mittaamisen standardisointi. Vedessä on kyse juomaveden ja lämpimän veden virtauksesta vesijohdoissa ja putkistoissa. Veden mittaaminen rajoittuu virtaustilavuuteen perustuviin menetelmiin teknologiasta riippumatta. Kaasujen virtauksen mittaaminen rajoittuu ultraääneen perustuvaan teknologiaan.
Standardointiryhmä seuraa hitsauksen standardeja ja vaikuttaa aktiivisesti hitsauksen laatuun vaikuttavien standardien valmisteluun.
Koneturvallisuuden standardisointiryhmä SR 114 seuraa horisontaalista koneturvallisuusstandardisointia. Koneturvallisuusstandardit ovat suurelta osalta konedirektiivin 2006/42/EY suhteen yhdenmukaistettuja standardeja. Yhdenmukaistettujen koneturvallisuusstandardien soveltaminen on vapaaehtoista, mutta niiden soveltaminen takaa vaatimustenmukaisuudenolettamuksen.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa kunnossapidon ja kunnonvalvonnan eurooppalaiset ja kansainväliset standardit. Standardisointiryhmän keskeiset tehtävät ovat Suomen lausunto- ja äänestysvastausten valmistelu eurooppalaisiin ja kansainvälisiin standardiehdotuksiin, tarvittavien suomenkielisten kunnossapidon ja kunnonvalvonnan standardien valmistelu sekä toimiminen eurooppalaisiin ja kansainvälisiin työryhmiin osallistuvien suomalaisten asiantuntijoiden ohjausryhmänä.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa laivojen kansainvälisen standardisoinnin ja sisävesilaivojen eurooppalaisen standardisoinnin.
Lisäävän valmistuksen (3D-tulostus) standardisointi kattaa seuraavat aihealueet eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla:
• prosessit
• termit ja määritelmät
• prosessiketjut (laitteisto ja ohjelmisto)
• testausmenetelmät
• laatuparametrit
• toimitussopimukset
Standardisointiryhmän toimialue kattaa metallien ja niiden seosten korroosionestoon ja korroosiotestaukseen laadittavat standardit.
Standardisointiryhmän toimialue kattaa eri menetelmillä (esim. kuumaupotus, sähkösaostus, terminen ruiskutus) valmistetut metalliset (mm. Zn, Ni, Cr) ja muut epäorgaaniset pinnoitteet (mm. keraamit ja emalit).
Mikroanalyysimenetelmät -standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluvat mikroanalyysilaitteiden (EPMA, SEM, AEM ja EDX) spesifikaatioihin ja käyttöön, näytteen valmistukseen, datan käsittelyyn, kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen analyysiin sekä tulosten esittämiseen liittyvät standardit.
Kansallinen standardisointiryhmä osallistuu nanoteknologian eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardisoimiseen, käsittäen nanokokoiset aineet, materiaalit, prosessit ja sovellutukset. Nanoteknologian standardisoinnin työkohteet liittyvät pääasiassa seuraaviin kokonaisuuksiin:
Standardisointiryhmän toimialue kattaa erilaisten nostolavojen ja hyllystöhissien eurooppalaiset ja kansainväliset turvallisuusstandardit. Standardisointiryhmän keskeiset tehtävät ovat Suomen lausunto- ja äänestysvastausten valmistellu eurooppalaisiin ja kansainvälisiin standardiehdotuksiin, tarvittavien suomenkielisten nostolavastandardien valmistelu ja toimiminen eurooppalaisiin ja kansainvälisiin työryhmiin osallistuvien suomalaisten asiantuntijoiden ohjausryhmänä.
Pinta-analyysimenetelmät -standardisointiryhmän toimialueeseen kuuluvat pinta-analyysilaitteiden spesifikaatioihin ja käyttöön, näytteen valmistukseen, datan käsittelyyn, kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen analyysiin sekä tulosten esittämiseen liittyvät standardit.
Standardointiryhmä seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti sekä yleisiin että hitsien silmämääräisen tarkastuksen (VT), magneettijauhetarkastuksen (MT) ja tunkeumanestetarkastuksen (PT) sekä muiden pintamenetelmien NDT-standardien (ET, LT, AE, lämpökuvaus jne.) laadintaan.
Standardointiryhmä seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti radiografiseen kuvaukseen (RT), erityisesti hitsien kuvaukseen ja hyväksymiseen liittyvien standardien laadintaan.
Kansallinen standardisointiryhmä koordinoi projektiluontoisesti horisontaalista rakennusten energiatehokkuuteen liittyvää standardisointia ja kokoaa tarvittaessa yhteen eri toimialojen asiantuntijoita ja viranomaisia. Standardisoinnin perusta on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD).
Standardisointiryhmän toimialue kattaa mm. teollisuusrobottien eurooppalaiset ja kansainväliset standardit. Standardisointiryhmä seuraa ja vaikuttaa myös aktiivisesti teollisuusautomaation ja datan standardisoinnissa.
Standardisointiryhmä SR 290 seuraa kahta aihealuetta: teknistä tuotedokumentointia ja geometrista tuotemäärittelyä (ISO GPS). Kaikki tekniset dokumentit (koneenpiirustukset, rakennuspiirustukset, prosessikaaviot) olisi laadittava standardisoitujen sääntöjen mukaisesti.
Standardisointiryhmä vastaa kantavien teräs- (SFS-EN 1993 -sarja) ja alumiinirakenteiden (SFS-EN 1999 -sarja) suunnittelussa käytettävien Eurokoodien standardisoinnista.
Eurokoodin soveltamiseen tarvitaan:
Eurokoodi-standardi ja sen kansallinen liite (NA= National Annex) esim. ”SFS-EN 1993-1-1 + NA SFS-EN 1993-1-1”
Ympäristöministeriö on julkaissut kansalliset liitteet osana Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.
Standardisointiryhmä vastaa kantavien teräs- ja alumiinirakenteiden toteutusstandardien (SFS-EN 1090-sarja) sekä nesteitä sisältävien metallisten tankkien standardisoinnista. Standardisointiryhmä seuraa myös kansainvälisen komitean ISO/TC 167 standardisointia (vastinkomitea CEN/TC 135:lle).
Standardointiryhmä seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti ultraäänitarkastukseen, erityisesti hitsien ultraäänitarkastukseen ja hyväksymiseen liittyvien standardien laadintaan.
Kansallinen standardisointiryhmä osallistuu huviveneiden eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardisointiin, kattaen laajasti huviveneiden varusteiden ja rakenneyksityiskohtien standardisoinnin. Standardisointiryhmä toimialue ei käsitä pelastusveneitä.
Kansallisen standardisointiryhmän toimialueena on vesijärjestelmien sekä saniteettivarusteiden eurooppalaiseen standardisointiin osallistuminen. Vesijärjestelmien standardisointi kattaa asennus- ja suoritustasovaatimukset sekä järjestelmien osakokonaisuuksille asetettavat rakenteelliset vaatimukset, mukaan lukien materiaalit ja vesikemikaalit. Saniteettivarusteiden standardisointi kattaa suoritusvaatimusten ja testimenetelmien, liitosdimensioiden sekä tuotestandardien laatimisen.
Kansallisen standardisointiryhmän toimialueena on viemäröintitekniikan toiminnallisten sekä suoritusvaatimuksia määrittävien ja asennukseen liittyvien standardien laatiminen viemäröintijärjestelmille ja niiden osakokonaisuuksille. Myös tuotestandardit sellaisilta teknisiltä alueilta, joilla ei ole omaa teknistä komiteaa (kuten purkuputket, hulevesi- ja jätevesiviemäriputket, putkistot, erottimet) kuuluvat toimialueeseen.
Kansallinen standardisointiryhmä osallistuu ydinenergian ja siinä erityisesti säteilysuojelun (kattaen radonin), dosimetrian, ydinpolttoaineiden ja reaktoriteknologian standardisointiin. Ydinenergiaa käytetään myös lääketieteellisessä toiminnassa (diagnoosit ja sädehoito), teollisessa toiminnassa (säteilytys, mittaukset, analysointi ja rikkomaton testaus käyttäen radioaktiivisuutta), tutkimuksessa (laboratoriot ja tutkimusreaktorit) ja toiminnoissa jotka liittyvät luonnollisiin säteilylähteisiin.
