Ekosuunnittelun standardointi pohjautuu ERP-direktiiviin (2009/125/EU Energy Related Products Directive).
Tämä aihepiiri käsittää energian käyttöön ja kulutukseen sekä kaukolämpöverkkoihin liittyvän standardoinnin. Tärkeä viitekehys on yhteiskunnan kehittyminen hiiliperäisistä energialähteistä uusiutuviin. Energianhallinnan teemoja ovat mm. energiakatselmukset, energianhallinnan johtamisjärjestelmät ja energiatehokkuus. Pyrkimyksenä on vertailukelpoiset menettelytavat energiaan liittyvässä hallinnoinnissa, mittaamisessa ja raportoinnissa. Aihepiiriin kuuluu myös EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukainen uusiutuvan energian alkuperätodistusstandardi. Hiilidioksidin talteenotto, kuljettaminen, säilyttäminen, hyödyntäminen ja laskenta on mukana tässä aihepiirissä, vaikka se ei suoraan ole aina energianhallintaa.
Kansallinen standardointiryhmä osallistuu kotitalouksien sekä kaupallisten ja teollisuuden kylmälaitteiden kuten jääkaappien, pakastimien, kylmävitriinien ja ammattikäyttöön tarkoitettujen jäähdytyslaitteiden standardointiin, tehdasvalmisteisten lämpöpumppujen, ilmastointikojeiden, puhallinkonvektorien ja nestejäähdytinlaitteistojen standardointiin sekä sarjassa tuotettujen lämmönvaihtimien standardointiin.
Kansallinen standardointiryhmä koordinoi projektiluontoisesti horisontaalista rakennusten energiatehokkuuteen liittyvää standardointia ja kokoaa tarvittaessa yhteen eri toimialojen asiantuntijoita ja viranomaisia. Standardoinnin perusta on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD).
Standardointiryhmän toimialue kattaa voimalaitoksiin, polttomoottoreihin ja kaasuturbiineihin liittyvän standardoinnin. Standardointiryhmän keskeiset tehtävät ovat:
Kansallinen standardointiryhmä osallistuu ydinenergian ja siinä erityisesti säteilysuojelun (kattaen radonin), dosimetrian, ydinpolttoaineiden ja reaktoriteknologian standardointiin. Ydinenergiaa käytetään myös lääketieteellisessä toiminnassa (diagnoosit ja sädehoito), teollisessa toiminnassa (säteilytys, mittaukset, analysointi ja rikkomaton testaus käyttäen radioaktiivisuutta), tutkimuksessa (laboratoriot ja tutkimusreaktorit) ja toiminnoissa jotka liittyvät luonnollisiin säteilylähteisiin.
Standardointiryhmän toimiala kattaa sellaisten päältä ajettavien moottorilla varustettujen ajoneuvojen turvallisuusvaatimusten standardoinnin, joita ei koske tyyppihyväksynnät. Tehonlähde voi olla polttomoottori tai sähkömoottori. Tällaisia ajoneuvoja ovat mm. huvi- ja hyötykäyttöön tarkoitetut mönkijät, mikroautot, tasapainoskootterit, sähköpotkulaudat ja moottorikelkat. Standardointiryhmän toimialue ei kata sellaisia kulkuneuvoja, jotka on tarkoitettu pelkästään kilpailukäyttöön.
Standardointiryhmän toimialue kattaa akustiikan, melun ja tärinää:
Kansallinen standardointiryhmä osallistuu eurooppalaiseen ja kansainväliseen avaruus ja ilmailu -sektorin standardointiin. Eurooppalainen standardointi vastaa mandaatin M/496 vaatimuksiin kehittää standardeja eurooppalaisten hankkeiden edistämiseksi (jäsenvaltioiden, ESA:n ja EU:n välisten), kuten Galileo, GMES ja satelliitti-telekommunikaatio sekä maakartoitus. Kansainvälisen standardoinnin tavoitteena on luoda puitteet lentokoneiden ja avaruusalusten kansainvälisesti yhteneväisten järjestelmien luomiseksi.
Ekosuunnittelun standardointi pohjautuu ERP-direktiiviin (2009/125/EU Energy Related Products Directive).
Aihepiiri käsittää elintarviketeollisuuden koneiden ja laitteiden hygienian ja turvallisuuden. Nämä koskevat sekä työntekijöitä, loppuasiakkaita että ympäristöä. Aihepiiriin sisältyy koneet elintarvikkeiden raaka-aineiden teollisesta käsittelystä alkaen. Aihepiiriin ei sisälly maatalouskoneet eikä elintarvikkeiden pakkauskoneet.
Standardointiryhmä SR 060 seuraa ISOn hammaspyörien ja laakereiden standardointia. Hammaspyörästandardit liittyvät alan terminologiaan, eri hammasgeometrioiden määrittelyyn ja sekä lujuuslaskentaan. Tärkeimmät standardit on käännetty suomeksi.
Hissistandardointiryhmä SR 090 seuraa hisseihin ja liukuportaisiin liittyvää CEN/ISO -standardointia sekä lisäksi pohjoismaista INSTA-standardointia. Eurooppalaiset hissistandardit ovat enimmäkseen C-tyypin koneturvallisuusstandardeja ja ne on yhdenmukaistettu hissidirektiivin 2014/33/EU suhteen. EN 81 -standardisarja on tärkeä työkalu hissialan toimijoille Euroopassa.
Standardointiryhmä SR 131 seuraa hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien ja komponenttien standardointia. Standardointi tapahtuu kansainvälisenä standardointina ISOssa.
Kansallinen standardointiryhmä osallistuu standardointiin eurooppalaisella tasolla seuraavilla alueilla:
Standardointiryhmän SR 227 toimialueeseen kuuluu metallisten jousien standardointi.
Standardointiryhmän vastuualueena ovat kierteisiin ja kiinnittimiin, työkaluihin ja tikkaisiin liittyvät standardit.
Standardointiryhmän toimialue kattaa ilmaa ja kaikkia eri kaasuja varten tarkoitettujen kompressorien ja tyhjöpumppujen standardoinnin (turvallisuus ja muut ominaisuudet) lukuun ottamatta jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmissä käytettäviä suljettuja moottorikompressoreja, sekä paineilman laatua ja käsittelylaitteita koskevan standardoinnin.
Koneturvallisuuden standardointiryhmä SR 114 seuraa horisontaalista koneturvallisuusstandardointia. Koneturvallisuusstandardit ovat suurelta osalta konedirektiivin 2006/42/EY suhteen yhdenmukaistettuja standardeja. Yhdenmukaistettujen koneturvallisuusstandardien soveltaminen on vapaaehtoista, mutta niiden soveltaminen takaa vaatimustenmukaisuudenolettamuksen.
Standardointiryhmän toimialue kattaa köysiratojen eurooppalaiset turvallisuusstandardit.
Standardointiryhmä seuraa kuljetinjärjestelmien ja -hihnojen standardeja, jotka käsittelevät massa- ja kappaletavarakuljettimien, massatavaran säilytyksen sekä kassahihnojen turvallisuutta ja EMC-yhteensopivuutta.
Standardointiryhmän toimialue kattaa yleiskäyttöisten (muihin kuin ajoneuvoihin tarkoitettujen) kuljetuspyörien, mukaan lukien niihin liittyvien tarvikkeiden ja oheislaitteiden, teknisiä vaatimuksia, testausta, mitoitusta ja terminologiaa koskevan standardoinnin.
Standardointiryhmän toimialue kattaa jalkineiden sekä nahka- ja tekonahkatuotteiden valmistuksessa käytettäviä koneita käsittelevät eurooppalaiset standardit.
Kansallinen standardointiryhmä osallistuu kotitalouksien sekä kaupallisten ja teollisuuden kylmälaitteiden kuten jääkaappien, pakastimien, kylmävitriinien ja ammattikäyttöön tarkoitettujen jäähdytyslaitteiden standardointiin, tehdasvalmisteisten lämpöpumppujen, ilmastointikojeiden, puhallinkonvektorien ja nestejäähdytinlaitteistojen standardointiin sekä sarjassa tuotettujen lämmönvaihtimien standardointiin.
Standardointiryhmän toimialueeseen kuuluvat teollisten lämpökäsittelylaitteiden ja öljy- sekä kaasupolttimien terminologiaa, turvallisuusvaatimuksia sekä energiatasapainon ja -tehokkuuden laskentamenetelmiä käsittelevät standardit.
Standardointiryhmä seuraa ja vaikuttaa maatalouskoneiden mm. turvallisuus-, testaus- ja sähköisten vaatimusten standardeihin.
Standardointiryhmän toimialue kattaa laivojen ja merenkulun kansainvälisen standardoinnin ja sisävesilaivojen eurooppalaisen standardoinnin. Uusina standardointialueina ovat viime vuosina nousseet satamien automatisointi ja älykäs laivaliikenne.
Standardointiryhmä seuraa ja vaikuttaa metsäkoneiden eurooppalaisiin ja kansainvälisiin turvallisuus- ja testausstandardeihin.
Standardointiryhmän toimialue kattaa näyttämötekniikkaan liittyvät eurooppalaiset standardit.
Standardointiryhmä SR 168 seuraa nostoapuvälineisiin liittyvää CEN/ISO -standardointia. Nostoapuvälineisiin luetaan mm. teräsköydet, teräsköysien päätteet ja teräsköysiraksit, nostokettingit ja tekstiiliraksit. Nostoapuvälineitä koskee konedirektiivi 2006/42/EY. Useimmat nostoapuvälinestandardit on yhdenmukaistetettu konedirektiivin suhteen.
Standardointiryhmän toimialue kattaa erilaisten nostolavojen ja hyllystöhissien eurooppalaiset ja kansainväliset turvallisuusstandardit. Standardointiryhmän keskeiset tehtävät ovat Suomen lausunto- ja äänestysvastausten valmistellu eurooppalaisiin ja kansainvälisiin standardiehdotuksiin, tarvittavien suomenkielisten nostolavastandardien valmistelu ja toimiminen eurooppalaisiin ja kansainvälisiin työryhmiin osallistuvien suomalaisten asiantuntijoiden ohjausryhmänä.
Standardointiryhmän toimialue kattaa eurooppalaiset ja kansainväliset nosturistandardit. Eurooppalaiset nosturien tuotestandardit on yhdenmukaistettu EUn konedirektiivin 2006/42/EY suhteen ja standardit tullaan yhtenäistämään myös EUn uuden koneasetuksen (2023/1230) mukaan.
Standardointiryhmä seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti seuraavien osa-alueiden standardointiin:
Standardointiryhmä SR 198 seuraa eurooppalaista paperikoneiden ja painokoneiden standardointia. Teknisten komiteoiden laatimat standardit ovat C-tyypin koneturvallisuusstandardeja. Komitean CEN/TC 198 laatimat standardit on yhdenmukaistettu EUn konedirektiivin 2006/42/EY suhteen.
Standardointiryhmän toimialueeseen kuuluvat orgaanisten pinnoitteiden (maalit, lakat ja vastaavat tuotteet) pintakäsittelylaitteiden turvallisuusvaatimuksia koskevat standardit. Standardit käsittelevät mm. esikäsittely- ja pinnoituslaitoksia, pinnoituslaitteita, materiaalien syöttölaitteita ja lakkojen kuivaamisessa käytettäviä laitteita.
Standardointiryhmän toimialueeseen kuuluvat polkupyörien (ml. sähköavusteiset polkupyörät) ja niiden varusteiden:
Standardointiryhmän toimialue kattaa nesteitä varten tarkoitettujen pumppujen ja pumppaavien koneiden (mukaan lukien koneet, joiden pääasiallinen toiminta perustuu pumppuihin) turvallisuutta ja kaikkia muita näkökohtia koskevan standardoinnin.
Standardointiryhmän toimialue kattaa räjähdysvaarallisissa ilmaseoksissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden (muut kuin sähkölaitteet) ja suojausjärjestelmien suunnittelua koskevan horisontaalisen perusstandardoinnin (esim. suunnittelun perusteet, syttymisriskin arviointi, suojausjärjestelmien toiminnallinen turvallisuus sekä erilaiset räjähdyssuojauksen kannalta tarpeelliset suojausrakenteet ja suojausjärjestelmät) sekä aineiden syttymisominaisuuksien (syttyminen, räjähdyksen eteneminen, räjähdyksen vaikutukset jne.) testausmenetelmiä käsittelevän standardoinnin.
Standardointiryhmä seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti mm. turvallisuus-, testaus- ja melustandardeihin koskien rakennus-, maansiirto- ja kaivoskoneita.
Standardointiryhmän toimialue kattaa mm. teollisuusrobottien eurooppalaiset ja kansainväliset standardit. Standardointiryhmä seuraa ja vaikuttaa myös aktiivisesti teollisuusautomaation ja datan standardoinnissa.
Standardointiryhmän toimialueeseen kuuluu nesteiden tai kiinteiden aineiden erotteluun tarkoitettujen ja kineettiseltä energialtaan vähintään 200 Nm sentrifugien yleisten turvallisuusvaatimusten standardointi.
Standardointiryhmän toimialue kattaa tekstiiliteollisuuden koneiden eurooppalaiset ja kansainväliset standardit.
Teollisuussekoittimia hyödynnetään tällä hetkellä usealla eri alalla aina kemianteollisuudesta, elintarviketeollisuuteen, lääketeollisuuteen sekä kaivos- ja paperiteollisuuteen. Teollisuussekoittimien suunnittelussa ja valmistamisessa hyödynnetään sekä uusimpia mittausmenetelmiä että numeerisia malleja.
Teollisuussekoittimien standardoinnin päätavoitteena eurooppalaisella tasolla on luoda yhteiset standardit, jotka kattavat:
Standardointiryhmä seuraa ja vaikuttaa teollisuusventtiileitä koskevien standardien laadintaan.
Standardointiryhmän toimialue kattaa sekä moottorikäyttöiset sekä käsitoimiset trukit (kuten haarukkatrukit, kurotustrukit, ilman kuljettajaa olevat trukit, vetotrukit, maastotrukit ja lavasiirtovaunut) sekä niiden komponentit lukuun ottamatta ensisijassa maansiirtoon tai tiekuljetuksiin tarkoitettuja trukkeja.
Standardointiryhmän toimialue kattaa puun- ja metallintyöstökoneiden eurooppalaiset ja kansainväliset turvallisuusstandardit. Standardointiryhmän toimialueella laaditut standardit on yhdenmukaistettu EUn konedirektiivin 2006/42/EY suhteen.
Kansallinen standardointiryhmä osallistuu huviveneiden eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardointiin, kattaen laajasti huviveneiden varusteiden ja rakenneyksityiskohtien standardoinnin. Standardointiryhmä toimialue ei käsitä pelastusveneitä.
Standardointiryhmän toimialueeseen kuuluvat alumiinia ja alumiiniseoksia sekä niistä valmistettuja tuotteita koskevat seuraavan tyyppiset standardit:
Standardointityön painopisteitä:
– kansallisen tuotehyväksynnän perustana toimiva
SFS 1300 Hitsattavien betoniterästen ja betoniteräsverkkojen vähimmäisvaatimukset
– kansallisen SFS 1200 – sarjan tuote- ja testausstandardit
– eurooppalaiset betoni- ja jänneteräs -tuotestandardit (esim. EN 10080 ja EN 10138)
– kansainväliset ISO-testausstandardit (esim. EN ISO 15360).
Standardointiryhmän toimialueeseen kuuluvat jauhemetallurgiaa ja teknisiä keraameja (monoliittiset keraamit, keraamikomposiitit ja -kuidut sekä keraamipinnoitteet) koskevat seuraavan tyyppiset standardit:
Standardointiryhmä käsittää kestävän kaivosteollisuuden, kestävän mineraalien tuottamisen, kriittisten mineraalien näytteenottoa, kriittisten mineraalien kemiallista analysointia ja fysikaalista testausta koskevat standardit.
Standardointiryhmän toimialueeseen kuuluvat:
Standardointiryhmän toimialueeseen kuuluvat lyijyä ja tinaa sekä niiden seoksista valmistettuja tuotteita koskevat seuraavan tyyppiset standardit:
Standardointiryhmän toimialue kattaa metallien ja niiden seosten korroosionestoon ja korroosiotestaukseen laadittavat standardit.
Standardointiryhmän toimialue kattaa eri menetelmillä (esim. kuumaupotus, sähkösaostus, terminen ruiskutus) valmistetut metalliset (mm. Zn, Ni, Cr) ja muut epäorgaaniset pinnoitteet (mm. keraamit ja emalit).
Kansallinen standardointiryhmä osallistuu nanoteknologian eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardoimiseen, käsittäen nanokokoiset aineet, materiaalit, prosessit ja sovellutukset. Nanoteknologian standardoinnin työkohteet liittyvät pääasiassa seuraaviin kokonaisuuksiin:
Standardointiryhmän toimialueeseen kuuluvat nikkeliä ja nikkeliseoksia sekä niistä valmistettuja tuotteita koskevat seuraavan tyyppiset standardit:
Standardointiryhmän toimialueeseen kuuluvat lämmittämättömien painesäiliöiden (EN 13445), metallisten teollisuusputkistojen (EN 13480) sekä vesiputki- (EN 12952) ja tulitorvikattiloiden (EN 12953) valmistuksessa sovellettavat materiaalistandardit (mm. painelaiteteräslevyt, -putket, -takeet, -tangot ja -valut).
Standardointiryhmän toimialueeseen kuuluvat sinkkiä ja sinkkiseoksia sekä niistä valmistettuja tuotteita koskevat seuraavan tyyppiset standardit:
Standardointiryhmän toimialueeseen kuuluvat teräksiä ja terästuotteita sekä metallisten materiaalien aineenkoetusta koskevat seuraavan tyyppiset standardit:
Standardointiryhmän toimialueeseen kuuluvat seuraavan tyyppiset standardit:
Standardointiryhmän toimialue kattaa akustiikan, melun ja tärinää:
Standardointityön painopisteitä:
– kansallisen tuotehyväksynnän perustana toimiva
SFS 1300 Hitsattavien betoniterästen ja betoniteräsverkkojen vähimmäisvaatimukset
– kansallisen SFS 1200 – sarjan tuote- ja testausstandardit
– eurooppalaiset betoni- ja jänneteräs -tuotestandardit (esim. EN 10080 ja EN 10138)
– kansainväliset ISO-testausstandardit (esim. EN ISO 15360).
StandaStandardointiryhmä seuraa eurooppalaisen standardoinnin komiteaa CEN/TC 284, joka on julkaissut yhden standardin:
Standardointiryhmän vastuualueena ovat kierteisiin ja kiinnittimiin, työkaluihin ja tikkaisiin liittyvät standardit.
Kansallisen standardointiryhmän toimialueena on kiinteistöautomaation, säätötekniikan ja ohjausjärjestelmien sekä mittareiden viestintäjärjestelmien ja kaukoluennan standardointiin osallistuminen. Standardit sisältävät kiinteistöautomaatiojärjestelmien määritelmät ja vaatimukset, talotekniikan automaattisten ohjausjärjestelmien toiminnallisuuskuvaukset ja testausmenetelmät sekä mittareita koskevat vaatimukset tarkkuudelle, rakentamiselle ja testaamiselle. Ensisijaisia kohteita ovat sovellusten rajapinnat, järjestelmät sekä laitteet pyrkimyksenä varmistaa tehokas rakennuksen tekninen hallintajärjestelmä yhdessä infrastruktuurin ja kaupallisen kiinteistönpidon kanssa.
Kansallinen standardointiryhmä koordinoi projektiluontoisesti horisontaalista rakennusten energiatehokkuuteen liittyvää standardointia ja kokoaa tarvittaessa yhteen eri toimialojen asiantuntijoita ja viranomaisia. Standardoinnin perusta on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD).
Kansallisen standardointiryhmän toimialueena on rakennusten ilmatekniikkaa, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiä ja niiden tiettyjä komponentteja sekä LVI-automaatiota koskevaan standardointiin osallistuminen. Standardit kattavat rakennusten painovoimaisten ja koneellisten ilmanvaihtojärjestelmien ja komponenttien terminologian, mitoituksen, testaus- ja arviointimenetelmät sekä tuotestandardit.
Kansallisen standardointiryhmän toimialueena on rakennusten lämmitysjärjestelmiä ja niiden tiettyjä komponentteja sekä LVI-automaatiota koskevaan standardointiin osallistuminen. Standardit kattavat lämmönluovuttimien sekä lämmitysjärjestelmien toiminnalliset vaatimukset, terminologian, testaus- ja arviointimentelmät sekä tuotestandardit, mukaan lukien lämpimän käyttöveden tuotanto.
Standardointiryhmän toimialueeseen kuuluvat teräksiä ja terästuotteita sekä metallisten materiaalien aineenkoetusta koskevat seuraavan tyyppiset standardit:
Standardointiryhmä vastaa kantavien teräs- (SFS-EN 1993 -sarja) ja alumiinirakenteiden (SFS-EN 1999 -sarja) suunnittelussa käytettävien Eurokoodien standardoinnista.
Eurokoodin soveltamiseen tarvitaan:
Eurokoodi-standardi ja sen kansallinen liite (NA= National Annex) esim. ”SFS-EN 1993-1-1 + NA SFS-EN 1993-1-1”
Ympäristöministeriö on julkaissut kansalliset liitteet osana Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.
Standardointiryhmä vastaa kantavien teräs- ja alumiinirakenteiden toteutusstandardien (SFS-EN 1090-sarja) sekä nesteitä sisältävien metallisten tankkien standardoinnista. Standardointiryhmä seuraa myös kansainvälisen komitean ISO/TC 167 standardointia (vastinkomitea CEN/TC 135:lle).
Tilajohtamisen (Facility Management) standardointi kattaa seuraavat osa-alueet:
Kansallisen standardointiryhmän toimialueena on vesijärjestelmien sekä saniteettivarusteiden eurooppalaiseen standardointiin osallistuminen. Vesijärjestelmien standardointi kattaa asennus- ja suoritustasovaatimukset sekä järjestelmien osakokonaisuuksille asetettavat rakenteelliset vaatimukset, mukaan lukien materiaalit ja vesikemikaalit. Saniteettivarusteiden standardointi kattaa suoritusvaatimusten ja testimenetelmien, liitosdimensioiden sekä tuotestandardien laatimisen.
Kansallisen standardointiryhmän toimialueena on viemäröintitekniikan toiminnallisten sekä suoritusvaatimuksia määrittävien ja asennukseen liittyvien standardien laatiminen viemäröintijärjestelmille ja niiden osakokonaisuuksille. Myös tuotestandardit sellaisilta teknisiltä alueilta, joilla ei ole omaa teknistä komiteaa (kuten purkuputket, hulevesi- ja jätevesiviemäriputket, putkistot, erottimet) kuuluvat toimialueeseen.
Standardointiryhmän toimialue kattaa arvojohtamisen (value management), arvoanalyysin (value analysis) ja toiminnallisen analyysin (functional analysis) standardoinnin.
Ekosuunnittelun standardointi pohjautuu ERP-direktiiviin (2009/125/EU Energy Related Products Directive).
Ergonomia on horisontaalinen standardointialue ja liittyy konedirektiiviin. Painopiste on ergonomian perusstandardeissa, joita tuotestandardien laatijat hyödyntävät. Ergonomia liittyy myös EU:n Design for All (DfA )-linjaukseen, jonka mukaan EU-alueella tuotteiden pitäisi olla kaikille käyttäjille soveltuvia ml. ikääntyneet tai vammaiset henkilöt. Esim. hankintalaki edellyttää julkisilta hankinnoilta, että ’kaikille sopiva suunnittelu’ -periaate huomioidaan.
Kyseessä on veden ja kaasun virtauksen mittaamisen standardointi. Vedessä on kyse juomaveden ja lämpimän veden virtauksesta vesijohdoissa ja putkistoissa. Veden mittaaminen rajoittuu virtaustilavuuteen perustuviin menetelmiin teknologiasta riippumatta. Kaasujen virtauksen mittaaminen rajoittuu ultraääneen perustuvaan teknologiaan.
Standardointiryhmä seuraa hitsauksen standardeja ja vaikuttaa aktiivisesti hitsauksen laatuun vaikuttavien standardien valmisteluun.
Standardointiryhmän toimialue kattaa kunnossapidon ja kunnonvalvonnan eurooppalaiset ja kansainväliset standardit. Standardointiryhmän keskeiset tehtävät ovat Suomen lausunto- ja äänestysvastausten valmistelu eurooppalaisiin ja kansainvälisiin standardiehdotuksiin, tarvittavien suomenkielisten kunnossapidon ja kunnonvalvonnan standardien valmistelu sekä toimiminen eurooppalaisiin ja kansainvälisiin työryhmiin osallistuvien suomalaisten asiantuntijoiden ohjausryhmänä.
Lisäävän valmistuksen (3D-tulostus) standardointi kasvaa nopeasti. ISO ja ASTM laativat yhteistyöryhmissä lisäävän valmistuksen standardeja, joista useimmat vahvistetaan myös EN ISO/ASTM standardeiksi. Lisäävän valmistuksen standardointi kattaa seuraavia aihealueita eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla:
• prosessit
• termit ja määritelmät
• prosessiketjut (laitteisto ja ohjelmisto)
• testausmenetelmät
• laatuparametrit
• turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat
Standardointiryhmän toimialue kattaa metallien ja niiden seosten korroosionestoon ja korroosiotestaukseen laadittavat standardit.
Standardointiryhmän toimialue kattaa eri menetelmillä (esim. kuumaupotus, sähkösaostus, terminen ruiskutus) valmistetut metalliset (mm. Zn, Ni, Cr) ja muut epäorgaaniset pinnoitteet (mm. keraamit ja emalit).
Mikroanalyysimenetelmät -standardointiryhmän toimialueeseen kuuluvat mikroanalyysilaitteiden (EPMA, SEM, AEM ja EDX) spesifikaatioihin ja käyttöön, näytteen valmistukseen, datan käsittelyyn, kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen analyysiin sekä tulosten esittämiseen liittyvät standardit.
Kansallinen standardointiryhmä osallistuu nanoteknologian eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardoimiseen, käsittäen nanokokoiset aineet, materiaalit, prosessit ja sovellutukset. Nanoteknologian standardoinnin työkohteet liittyvät pääasiassa seuraaviin kokonaisuuksiin:
Pinta-analyysimenetelmät -standardointiryhmän toimialueeseen kuuluvat pinta-analyysilaitteiden spesifikaatioihin ja käyttöön, näytteen valmistukseen, datan käsittelyyn, kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen analyysiin sekä tulosten esittämiseen liittyvät standardit.
Standardointiryhmä seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti sekä yleisiin että hitsien silmämääräisen tarkastuksen (VT), magneettijauhetarkastuksen (MT) ja tunkeumanestetarkastuksen (PT) sekä muiden pintamenetelmien NDT-standardien (ET, LT, AE, lämpökuvaus jne.) laadintaan.
Standardointiryhmä seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti radiografiseen kuvaukseen (RT), erityisesti hitsien kuvaukseen ja hyväksymiseen liittyvien standardien laadintaan.
Kansallinen standardointiryhmä koordinoi projektiluontoisesti horisontaalista rakennusten energiatehokkuuteen liittyvää standardointia ja kokoaa tarvittaessa yhteen eri toimialojen asiantuntijoita ja viranomaisia. Standardoinnin perusta on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD).
Standardointiryhmä SR 290 seuraa kahta aihealuetta: teknistä tuotedokumentointia ja geometrista tuotemäärittelyä (ISO GPS). Kaikki tekniset dokumentit (koneenpiirustukset, rakennuspiirustukset, prosessikaaviot) olisi laadittava standardoitujen sääntöjen mukaisesti.
Standardointiryhmä vastaa kantavien teräs- (SFS-EN 1993 -sarja) ja alumiinirakenteiden (SFS-EN 1999 -sarja) suunnittelussa käytettävien Eurokoodien standardoinnista.
Eurokoodin soveltamiseen tarvitaan:
Eurokoodi-standardi ja sen kansallinen liite (NA= National Annex) esim. ”SFS-EN 1993-1-1 + NA SFS-EN 1993-1-1”
Ympäristöministeriö on julkaissut kansalliset liitteet osana Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.
Standardointiryhmä vastaa kantavien teräs- ja alumiinirakenteiden toteutusstandardien (SFS-EN 1090-sarja) sekä nesteitä sisältävien metallisten tankkien standardoinnista. Standardointiryhmä seuraa myös kansainvälisen komitean ISO/TC 167 standardointia (vastinkomitea CEN/TC 135:lle).
Standardointiryhmä seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti ultraäänitarkastukseen, erityisesti hitsien ultraäänitarkastukseen ja hyväksymiseen liittyvien standardien laadintaan.
Kansallisen standardointiryhmän toimialueena on vesijärjestelmien sekä saniteettivarusteiden eurooppalaiseen standardointiin osallistuminen. Vesijärjestelmien standardointi kattaa asennus- ja suoritustasovaatimukset sekä järjestelmien osakokonaisuuksille asetettavat rakenteelliset vaatimukset, mukaan lukien materiaalit ja vesikemikaalit. Saniteettivarusteiden standardointi kattaa suoritusvaatimusten ja testimenetelmien, liitosdimensioiden sekä tuotestandardien laatimisen.
Kansallisen standardointiryhmän toimialueena on viemäröintitekniikan toiminnallisten sekä suoritusvaatimuksia määrittävien ja asennukseen liittyvien standardien laatiminen viemäröintijärjestelmille ja niiden osakokonaisuuksille. Myös tuotestandardit sellaisilta teknisiltä alueilta, joilla ei ole omaa teknistä komiteaa (kuten purkuputket, hulevesi- ja jätevesiviemäriputket, putkistot, erottimet) kuuluvat toimialueeseen.