04.12.2024

Vieraskynä: Ergonomiastandardit luovat polkua kohti ihmiskeskeistä Teollisuus 5.0 -työelämävisiota 

Arto Reiman, Dosentti, Oulun yliopisto

Ergonomiastandardit luovat polkua kohti ihmiskeskeistä Teollisuus 5.0 -työelämävisiota 

Euroopan Unionin Teollisuus 5.0 -visiossa (European Commission n.d.; Reiman ym. 2024) luodaan ihmiskeskeisyyttä ja arvontuottamisen moninaisuutta korostavaa työelämän tulevaisuuskuvaa. Visiota on käsitelty jatkumona teollista toimintaa mullistaneelle teollisten vallankumousten sarjalle, jonka tuoreimpana ilmentymänä on pidetty nyt vallalla olevaa niin sanottua neljättä teollista vallankumousta Digitalisaatiota ja uusien teknologioiden hyödyntämistä korostavasta neljännestä teollisesta vallankumouksesta käytetään myös nimitystä Teollisuus 4.0 (Industry 4.0).  

Suomi on monin edelläkävijä digitalisaation ja teknologiaosaamisen suhteen (esim. European Commission 2024a; World Economic Forum 2023), mutta toisaalta viime aikoina on myös tuotu toistuvasti tuotu esille, miten haastavassa tilanteessa tosiasiallisesti olemme tuottavuuden (esim. OECD 2023) sekä työelämän kehittymisen suhteen (esim. Työterveyslaitos 2024). 

Tutkimuskirjallisuudessa ollaan varsin yksimielisiä siitä, kuinka ihmisten keskeinen rooli erilaisten uusien teknologioiden käyttäjänä on jäänyt liian pienelle huomiolle teollisuus 4.0 -ajattelussa. Emme tunne riittävästi millaisia fyysisiä, kognitiivisia ja psykososiaalisia haittakuormitustekijöitä tai jopa uudenlaisia tapaturmavaaroja uusien teknologioiden käyttöön voi suoraan tai epäsuorasti liittyä. Emme myöskään osaa aina optimoida ihmisten tuottavuutta näissä uudenlaisissa ihminen-teknologia-vuorovaikutustilanteissa (esim. EU OSHA 2024; Grosse ym. 2023). Näitä tietotarpeita pohdittaessa on hyvä muistaa, ettemme ole ihmisinä juurikaan muuttuneet fyysisten tai kognitiivisten ominaisuuksiemme näkökulmasta viimeisten vuosikymmenten aikana, vaikka siis työn intensiteetti ja teknologiset vaatimukset ovatkin merkittävästi voimistuneet (de Winter & Hancock 2021). 

Ergonomia on suunnittelutieteisiin pohjautuva ratkaisukeskeinen tieteenala, jonka avulla voidaan optimoida samanaikaisesti sekä ihmisten hyvinvoinnin että työn tuottavuuden näkökulmia (esim. SFS-EN ISO 6385:2016). Kun ergonomiaa halutaan tarkastella kokonaisvaltaisesti, tulee kansainvälisen ergonomiajärjestö IEA:n (ILO & IEA 2021) mukaisesti huomioida seuraavat kolme ergonomian keskeistä osa-aluetta ja niiden vuorovaikutussuhteet toisiinsa:  

1. Fyysinen ergonomia: kohdentuen tietoon mitä on olemassa ihmisen anatomiasta, mittatiedoista, eli antropometriasta, fysiologiasta ja biomekaanisista ominaisuuksista fyysisessä toiminnassa,  

2. Kognitiivinen ergonomia: kohdentuen ihmisten psyykkiseen toimintaan ja sen myötä esimerkiksi havaintokykyyn, muistiin, päättelykykyyn ja motorisiin vasteisiin ihmisen ja muun toimintajärjestelmän vuorovaikutuksessa ja  

3. Organisatorinen ergonomia: kohdentuen tarkastelemaan ihmistä ja hänen toimintaansa osana laajempia sosioteknisiä järjestelmiä – mukaan lukien organisaatioiden rakenteet, menettelytavat ja työprosessit. 

Ergonomiastandardit sisältävät ajantasaista suunnittelutietoa, joka kattaa kaikki kolme ylläkuvattua ergonomian osa-aluetta. Loppukesästä 2024 Euroopan Unionin sivuilla julkaistussa valmistavan teollisuuden Teollisuus 5.0 -tiekartassa (European Commission 2024b) korostetaankin ergonomiastandardien sisältämän tiedon hyödyntämisen merkitystä, kun etsitään keinoja rakentaa ihmiskeskeistä työelämää. Ergonomiaa edistäviä ajankohtaisia suunnittelustandardeja liittyen esimerkiksi ihmisen biomekaniikkaan ja antropometriaan, henkiseen ja kognitiiviseen kuormitukseen ja niiden hallintaan sekä ihminen-teknologia-vuorovaikutukseen ja sen kehittämiseen löytyy tälläkin hetkellä kymmenittäin muun muassa kansainvälisen standardointijärjestö ISO:n (ISO/TC 159 n.d.) ja METSTA:n (METSTA n.d.) kautta.  

Fyysisen ergonomian osalta nämä standardit sisältävät suunnittelutietoa esimerkiksi ihmiskehon rakenteesta ja mittasuhteista (CEN ISO TR 7250-2:2024), voimankäytöstä (SFS-EN 1005-3:2009) sekä työskentelyasennoista (SFS-EN 1005-4:2009). Mikäli suunnittelija ei tunne riittävän hyvin kohderyhmän ominaisuuksia ja näitä suunnittelua ohjaavia standardeja, voi siitä aiheutua tarpeettomia haittoja, ylimääräisiä kuluja sekä myös suoranaisia vaaroja, kuten tuodaan esille myös Euroopan Unionin (EU) (European Commission 2023) raportissa kohdentuen antropometriatietoihin ja niiden vaillinaiseen hyödyntämiseen. 

Kognitiivisen ergonomian ja ihmisen sekä teknologian vuorovaikutuksen osalta tiekartassa painotetaan tarvetta ymmärtää ihmistä paremmin esimerkiksi yhteistyörobotiikan, puheen ja eleiden tunnistamisen, rasituksen seurannan, tekoälyn ja kognitiivisten ihmiskykyjen yhdistämisen sekä etäläsnäolon kehittämisen näkökulmista.  

Organisatorinen ergonomia sosioteknisiin järjestelmäkokonaisuuksiin kohdentuvana ergonomian osa-alueena ohjaa tarkastelemaan ja kehittämään organisaation kyvykkyyksiä hyödyntää edellä kuvattujen kaltaisten ergonomiastandardien sisältämää tietoa suunnittelu- ja johtamisprosesseissaan (esim. SFS-EN ISO 27500: 2017). Juuri tällaisiin organisatorisiin kyvykkyyksiin kohdentuen, olemme saaneet neljän korkeakoulun ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa valtakunnallisen rahoituksen kolmivuotiselle (2024-2027) DigiKyvykäs-hankkeelle (DigiKyvykäs, 2024). DigiKyvykäs-hankkeessa tähdätään suomalaisten valmistavan teollisuuden ja logistiikan aloilla toimivien pk-yritysten ergonomiakyvykkyyksien kehittämiseen. Tulemme hankkeessa haastamaan yrityksiä pohtimaan uudenlaisella tavalla, kuinka ne voisivat ottaa ergonomian paremman hyödyntämisen kautta kehitysaskelia kohden ihmiskeskeistä teollisuutta ja teollisuus 5.0 -vision kuvaamaa maailmaa. Hankkeen tuloksista ja tuotoksista tullaan seuraavien vuosien aikana viestimään eri tavoin myös METSTA:n välityksellä. 

Kirjallisuutta 

CEN ISO TR 7250-2 (2024). Basic human body measurements for technological design. Part 2: Statistical summaries of body measurements from national populations. International Standardization Organization. 

de Winter, J. C. F. & Hancock, P. A. (2021). Why human factors science is demonstrably necessary: historical and evolutionary foundations. Ergonomics 64, 1115–1131. https://doi.org/10.1080/00140139.2021.1905882 

DigiKyvykäs (2024). DigiKyvykäs-hanke: Lisää tuottavuutta ja työhyvinvointia pk-yrityksille [verkkosivut]. https://www.ely-keskus.fi/web/parempi-tyoelama/digikyvyk%C3%A4s 

European Commission (n.d.). What is Industry 5.0? [verkkosivut]. https://research-and-innovation.ec.europa.eu/research-area/industrial-research-and-innovation/industry-50_en 

European Commission (2023). Study on the inclusiveness of anthropometrics in European harmonised standards: https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/1712e683-b4ec-11ee-b164-01aa75ed71a1/language-en  

European Commission (2024a). Shaping Europe’s digital future. [verkkosivut]. https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/desi  

European Commission (2024). ERA industrial technologies roadmap on human-centric research and innovation for the manufacturing sector. https://data.europa.eu/doi/10.2777/0266 

EU OSHA (2024). Worker exposure to virtual and augmented reality and metaverse technologies: How much do we know? https://osha.europa.eu/sites/default/files/documents/worker-exposure-virtual-reality_discussion_paper_EN.pdf 

Grosse, E. H., Sgarbossa, F., Berlin, C. & Neumann, W. P. (2023). Human-centric production and logistics system design and management: transitioning from Industry 4.0 to Industry 5.0. International Journal of Production Research 61, 7749–7759. https://doi.org/10.1080/00207543.2023.2246783 

ILO & IEA (2021). Principles and guidelines for human factors/ergonomics (HFE) design and management of work systems. Publications of the International Labour Organization. https://www.ilo.org/sites/default/files/wcmsp5/groups/public/@ed_dialogue/@lab_admin/documents/publication/wcms_826596.pdf 

ISO/TC 159 (n.d.). Ergonomics [verkkosivut]. https://www.iso.org/committee/53348.html 

METSTA (n.d.). Ergonomia (SR 122) [verkkosivut]. https://metsta.fi/standardisointiryhma/ergonomia-sr-122/ 

OECD (2023). The slowdown in Finnish productivity growth: Causes and consequences. OECD Science, Technology and Industry Policy Papers. https://doi.org/10.1787/c1fad5b3-en  

Reiman, A., Kaivo-oja, J., Takala, E-P. & Parviainen, E. (2024). Miten suomalainen työelämä vastaa Teollisuus 5.0 -murrokseen? Työpoliittinen aikakauskirja 24, 72–78. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165854/TEM_2024_3_TAK.pdf 

SFS-EN 1005-3 (2009). Koneturvallisuus. Ihmisen fyysinen suorituskyky. Osa 3: Koneen käytön suositellut voimarajat. Suomen Standardisoimisliitto SFS. 

SFS-EN 1005-4 (2009). Koneturvallisuus. Ihmisen fyysinen suorituskyky. Osa 4: Koneesta aiheutuvien työasentojen arviointi. Suomen Standardisoimisliitto SFS. 

SFS-EN ISO 6385 (2016). Työjärjestelmien ergonomiset suunnitteluperiaatteet. Suomen Standardisoimisliitto SFS. 

SFS-EN ISO 27500 (2017). The human-centred organization. Rationale and general principles. Suomen Standardisoimisliitto SFS. 

Työterveyslaitos (2024). Miten Suomi voi? [verkkosivut]. https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/miten-suomi-voi 

World Economic Forum (2023). These are the world’s leading science and technology hotspots [verkkosivut]. https://www.weforum.org/agenda/2023/10/innovation-technology-wipo-countries-ranking/ 

Muut METSTAn vieraskynäkirjoitukset: