28.10.2024
Avoin kirje koneturvallisuuden opetuksen asemasta insinöörikoulutuksessa
Lue lisää
07.06.2024
EU:n koneasetuksen (2023/1230) julkaisusta on kulunut kohta jo vuosi. Asetus – kaikkine alkuperäiseen julkaisuun eksyneine virheineen – julkaistiin alun perin 29.6.2023. Asetusneuvotteluissa sorvattu 42 kk:n täytäntöönpanoaika lähti juoksemaan asetuksen tultua voimaan 19.7.2023. Näin ollen asetuksen soveltaminen täysimääräisesti alkaa 20.1.2027.
Olen asetuksen valmisteluun osallistuneena ja tämän jälkeen aktiivisesti asiaa kouluttaneena törmännyt monenlaisiin kysymyksiin ja havaintoihin, jotka liittyvät uuden asetuksen sisältöön ja soveltamiseen. Osaan kysymyksistä löydettiin vastaus jo valmisteluprosessin aikana, mutta osaan kysymyksistä vastauksia ei vielä ole, ja niitä voidaan joutua etsimään pitkäänkin. Toisaalta taas kaikkia kysymyksiäkään ei luonnollisesti ole vielä osattu esittää. Teknisimmät kysymykset odottelevat koneturvallisuusstandardien uusintaprosessin käynnistymistä ja loppuunsaattamista – ja oikeastaan ihan sitä viimeisintä vaihetta eli uusien koneasetuksen mukaisiksi päivitettävien koneturvallisuusstandardien harmonisointia.
Järjestin kuluneen talven ja kevään aikana kaksi avointa ja maksutonta online-keskustelutilaisuutta EU:n koneasetuksesta mahdollistaakseni vapaamuotoisen keskustelun asetuksen soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä ja kartoittaakseni, mikä uudessa asetuksessa mietityttää eri sidosryhmiä eniten. Kutsuin näihin keskustelutilaisuuksiin yhteisöpalvelu LinkedIn:in välityksellä mukaan koneiden suunnittelijoiden, valmistajien, maahantuojien ja jakelijoiden edustajia sekä koneinvestointien tekemisessä mukana olevia koneiden käyttäjien edustajia.
Ensimmäisen, varsin kokeiluluonteisen, tilaisuuden järjestin tammikuussa. Tilaisuus tuntui sujuvan mainiosti ja keskusteltavaa riitti. Olin ilahtunut saadessani tilaisuudesta aidon positiivista palautetta siihen osallistuneilta. Myös METSTAlaiset Päivi Brunoun johdolla olivat panneet sosiaalisessa mediassa merkille uuden avaukseni, ja päätinkin nimenomaan METSTAlaisten kannustamanaan uusia tilaisuuden myöhemmin keväällä tuoreella tulokulmalla. Uusintatilaisuutta lähti toteuttamaan kanssani METSTAn Jukka-Pekka Rapinoja. METSTAn mukaantulon myötä pääsimme huhtikuussa toteutetussa toisessa keskustelutilaisuudessa pureutumaan EU:n konesääntelyn uudistuksen lisäksi myös koneturvallisuuden standardoinnin alueella meneillään oleviin muutoksiin.
Mitä näistä tilaisuuksista sitten jäi käteen? Molemmat tilaisuudet onnistuivat tavoitteessaan mainiosti. Mukaan kumpaiseenkin tilaisuuteen ilmoittautui osallistavan keskustelun mahdollistamiseksi juuri optimaalinen määrä asiasta kiinnostuneita ihmisiä. Keskustelijat toivat mukanaan tilaisuuksiin kysymyksiä ja teemoja, joita käsittelemällä tilaisuuksiin varattu aika kului kuin siivillä.
Ensimmäisen keskustelutilaisuuden kantaviksi teemoiksi nousivat koneiden modernisointi ja merkittävät muutostyöt. Näiden teemojen nousemisesta keskiöön ei varsinaisesti voi olla yllättynyt, sillä EU:n koneasetus yhtenäistää nyt ensimmäisen kerran koneturvallisuussääntelyn historiassa koneiden merkittävien muutosten konseptin ja tekijöiden velvollisuudet EU:n tasolla. Asetuksen sisältämä merkittävän muutoksen suht moniportainen määritelmä herätti tilaisuudessa ansaittua kiinnostusta, ja siihen sisältyvän terminologian todettiin kaipaavan vielä täsmennystä tulevan soveltamisohjeistuksen tasolla, jottei määritelmän tärkeimpiin yksityiskohtiin jäisi liikaa tulkinnanvaraa.
METSTAn mukaantulo toisen keskustelutilaisuuden toteutukseen toi luontevan uuden tulokulman toiselle tilaisuudelle, ja Jukka-Pekka Rapinojan apu keskustelun toisena vetäjänä oli korvaamaton. Toisessa tilaisuudessa puheenaiheiksi nousivat mm. koneturvallisuusstandardien uusinta ja saatavuus, autonomiset liikkuvat koneet, kyberturvallisuus sekä ensimmäistä tilaisuutta mukaillen koneiden merkittävät muutokset. Havaitsimme asetuksen sisältämien uusien määritelmien hienoista teknistä selkeytystarvetta mm. autonomisten liikkuvien koneiden osalta, jotta uudet vaatimukset tulevat soveltuessaan täytetyiksi. Soveltamisohjeen tarpeellisuus tuli siten esiin toisessakin keskustelutilaisuudessa.
Kokemukseni vapaamuotoisten keskustelutilaisuuksien järjestämisestä osoitti, että mahdollisuudelle käydä keskustelua vapaasti ja ilman ennalta mietittyä agendaa muiden saman asian ympärillä työskentelevien kanssa on selkeästi kysyntää. Hyvän mielen lisäksi monet osallistujat tuntuivat saavan keskusteluista apua ja tukea omaan ajatteluunsa. Saadut kokemukset myös vahvistivat ennakkokäsitystäni siitä, mitä keskustelun pitäminen vapaamuotoisena ja sujuvasti eteenpäin soljuvana tämän kaltaisissa tilaisuuksissa edellyttää – ainakin ryhmän koolla ja koostumuksella on tähän suuri vaikutus. Positiivisen vireen saattelemana jäinkin edelleen miettimään, missä muodossa ja kenen avustamana toteuttaisin vastaavanlaisia online-keskustelutilaisuuksia jatkossa. Oma paikkansa näille selvästi löytyy suomalaiselta koneturvallisuuskentältä.
Mitä itse koneasetukseen tulee, EU:n komissiolla on ollut asetuksen julkaisun jälkeen monenlaisia kiireellisiä tehtäviä, minkä vuoksi paljon kysymyksiä ja odotuksia herättäneen asetuksen soveltamisohjeistuksen laadinta ei ole vielä päässyt alkamaan. Prosessin on kuitenkin suunniteltu käynnistyvän edessä häämöttävän kesän aikana. Koska ns. NLF-lainsäädäntökehyksen yhteisten sääntelypuitteiden yhtenäistä soveltamista varten on jo pitkään ollut olemassa erillinen soveltamisohjeistus (ns. Blue Guide, jonka viimeisin päivitys on vuodelta 2022), tulee koneasetuksen soveltamisopas keskittymään EU:n konesääntelylle ominaisten erityispiirteiden tulkinnan opastukseen. Näitäkin kyllä epäilemättä riittää! Tästä huolimatta asetuksen soveltamisoppaasta tuskin on odotettavista yhtä laajaa teosta, kuin millaiseksi nykyisen konedirektiivin soveltamisopas on vuosien kuluessa muodostunut.
Koneasetuksen soveltamisoppaan laadintaprosessin aikana tullaan yhteistuumin muodostamaan vastauksia yleisemmin esitettyihin kysymyksiin, joihin on asetuksen yhtenäisen soveltamisen vuoksi ehdottoman tärkeää muodostaa yhtenäinen tulkinta. Olen parasta aikaa virittelemässä yhteistyökuvioita, jotta myös Suomesta saataisiin tärkeitä näkökulmia mukaan soveltamisoppaan valmisteluun. Järjestämissäni keskustelutilaisuuksissa ja koulutuksissa esiin onkin jo noussut monia hyviä ajatuksia siitä, mihin soveltamisoppaassa ainakin pitäisi ottaa kantaa. Jos sinunkin mielessäsi on muhinut ajatuksia tarpeellisesta sisällöstä, ota yhteyttä – otan kaikki ideat mielelläni vastaan.
Koneturvallisuussektorilla niin standardit kuin EU-lainsäädännön soveltamisoppaatkin tehdään lukuisia eri tahoja edustavien asiantuntijoiden yhteistyönä. Tätä kirjoittaessani ja pohtiessani yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä suomalaisten koneturvallisuusammattilaisten näkökulmasta ei voi olla ohittamatta METSTAn roolia yhteistyön mahdollistamisessa ja yhteisöllisyyden ylläpitämisessä. Koneiden tuoteturvallisuuden alueella työskentelevien yhteisöllisyyden kulmakivi on jo vuosikaudet ollut METSTAn vuosittain järjestämä Turvallisen tekniikan seminaari. Seminaari pidetään tänä vuonna 13.-14.11.2024. Vaikka pienimuotoiselle online-keskustelutilaisuuksillekin on selvästi paikkansa, ei kasvotusten tapaamista voita edelleenkään mikään. Toivottavasti siis tavataan ajankohtaisten koneturvallisuusteemojen parissa Tampereella marraskuussa!
Sitä ennen haluan kuitenkin toivottaa kaikille lukijoille rentouttavaa kesää.
Katri Tytykoski, FINN-Tarkastus Oy
Katri Tytykoski edusti Suomea EU:n neuvoston teknisen harmonisoinnin työryhmässä uudesta EU:n koneasetuksesta neuvoteltaessa vuosina 2021–2023. Nykyään Katri toimii FINN-Tarkastuksella koulutusliiketoiminnan liiketoimintapäällikkönä sekä johtavana koneturvallisuusasiantuntijana. Katrin taustoihin voit tutustua tarkemmin LinkedIn:ssä ja FINN-Tarkastuksen verkkosivuilla. Myös yhteystiedot löytyvät molemmilta sivustoilta.