11.09.2024

Standardoinnin koulutus- ja tutkimustarpeet muuttuvassa maailmantilanteessa 

Jussi Heikkilä, Dosentti, LUT School of Engineering Sciences, Ville Ojanen, Professori, LUT School of Engineering Sciences 

Standardit vaikuttavat liiketoimintaan, innovaatiotoimintaan ja teknologiseen kehitykseen lähes alalla kuin alalla. Tästä huolimatta standardoinnin laajoista vaikutuksista on suhteellisen vähän akateemista tutkimusta. Yksi syy tähän voi olla, että standardien kehitys on jo lähtökohtaisesti poikkitieteellinen aihe (Grillo ym. 2024), joka jää eri tieteenaloilla helposti valtavirran tutkimusaiheiden varjoon.

Business Finlandin rahoittamassa StandardEdge-tutkimushankkeessa pyrimme IPR University Centerin, Ulkopoliittisen instituutin ja LUT-yliopiston monitieteisessä yhteistyössä edistämään standardointiaihepiirin tuntemusta sekä tutkimuksen pohjalta kehittämään standardoinnin koulutusta Suomessa.

Teknologinen kehitys edistää tuottavuutta, joka on pitkällä aikavälillä talouskasvun ja nousevan elintasomme keskeisin ajuri (Bloom ym. 2019, Takalo & Toivanen 2021). Standardointi voi sääntelyn ja muiden kannustinjärjestelmien ohella vaikuttaa merkittävästi teknologisen kehityksen määrään, laatuun (suuntaan) ja nopeuteen (Heikkilä & Rajavuori 2024), vaikka sitä ei olekaan aiemmissa tutkimuksissa tyypillisesti mielletty perinteisen innovaatiopolitiikan (Bloom ym. 2019, Takalo & Toivanen 2021) tai transformatiivisen innovaatiopolitiikan (Schot & Steinmueller 2018, Lemola 2021, Haddad ym. 2022) instrumentiksi.  

Nyt 2020-luvulla elämme neljättä teollista vallankumousta, jossa keskeisessä roolissa ovat muun muassa data- ja alustatalous, kehittyvät tekoälyjärjestelmät ja esineiden internet (IoT). Aiempien teollisten vallankumousten tavoin standardeilla ja standardoinnilla on tärkeä merkitys myös näiden yleiskäyttöisten teknologioiden kehittymiselle ja leviämiselle (vrt. Heikkilä & Wikström 2021, Heikkilä ym. 2023). 

Standardien keskeisestä merkityksestä huolimatta panostukset niiden tutkimukseen ja koulutukseen ovat suhteellisen vähäisiä niin meillä Suomessa kuin muuallakin. Esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ylläpitämästä Tiedejatutkimus.fi-verkkopalvelusta löytyy melko vähän osumia, kun hakee hakusanoilla standardi (15kpl), standardointi (41kpl) ja standardization (270 kpl). 

Osana StandardEdge-tutkimusprojektia on vuoden 2024 alusta alkaen toteutettu Suomen standardointipaneeli -pilottitutkimusta, jossa on haastateltu suomalaisen standardointiekosysteemin sidosryhmiä. Tutkimuksen alustavia havaintoja on raportoitu mm. SFS:n blogissa, EU-SPRI-konferenssissa Twenten yliopistossa (Heikkilä 2024a) sekä EURAS-konferenssissa Delftin teknillisellä yliopistolla (Heikkilä 2024b).  

Tähän mennessä toteutettujen haastattelujen perusteella on selvää, että suomalaisessa standardointiosaamisessa ja -koulutuksessa olisi kehittämisen varaa. Alakohtaiset erot ovat merkittäviä ja joillain (tekniikan) aloilla standardit ovat hyvin mukana opetuksessa, mutta toisilla vähemmässä määrin jos ollenkaan. EU:n standardointistrategiassa (Euroopan komissio 2022, s. 9) todetaan, että kauppa- ja oikeustieteissä sekä teknisillä aloilla standardoinnille omistetut opintojaksot voisivat edistää standardointitietoisuutta ja -tietämystä.

Esimerkiksi Horisontti Eurooppa -ohjelman tutkimushanke Edu4Standards vastaa EU:n standardointistrategiassa esitettyyn tarpeeseen edistää aihepiirin koulutusta. Vastaavasti StandardEdge-projektissa on tavoitteena kerätä suomalaisten sidosryhmien näkemyksiä standardointikoulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista sekä kehittää koulutussisältöjä kansainvälisessä yhteistyössä. 

Nykyisellä geotalouden aikakaudella tarvitaan lisäksi ymmärrystä ja tutkimusta siitä, kuinka eri alueiden standardointistrategiat vuorovaikuttavat keskenään (Mylly ym. 2023). Esimerkkinä tästä osana StandardEdge-projektia tutkitaan kiinalaista lähestymistapaa tekoälyn standardointiin (Zhu 2024) sekä standardiessentiaalipatenttien lisensointiohjelmia (Özmen ym. 2024). Tekoäly- ja IoT-järjestelmien leviämiseen linkittyy olennaisesti kyberturvallisuus, johon liittyen projektissa tarkastellaan mm. ISO/IEC 27001 -tietoturvallisuuden hallintajärjestelmästandardin käyttöönottoa Suomessa tilastojen valossa (Özmen 2024).  

Suomalaisesta näkökulmasta hyvä tavoite tulevaisuudelle voisi olla, että kaikilla suomalaisilla yrityksillä ja organisaatioilla tulisi olla perusymmärrys ainakin oman alansa keskeisistä standardeista sekä kyky ennakoida niissä tapahtuvia muutoksia. Mikäli resursseja vain riittää, olisi syytä pohtia strategisesti, kannattaisiko standardien kehitykseen osallistua ja kontribuoida aktiivisemmin. Joka toimialalla jotkut johtavat ja jotkut seuraavat standardien kehitystä – ja loput ottavat muiden kehittämät standardit annettuina. 

Kirjallisuus 

Bloom, N., Van Reenen, J. & Williams, H. (2019). A Toolkit of Policies to Promote Innovation. Journal of Economic Perspectives 33(3), 163–84. https://doi.org/10.1257/jep.33.3.163  

Euroopan komissio. (2022), An EU Strategy on Standardisation – Setting global standards in support of a resilient, green and digital EU single market, COM(2022)31 final. https://ec.europa.eu/docsroom/documents/48598  

Grillo, F., Wiegmann, P., De Vries, H., Bekkers, R., Tasselli, S., Yousefi, A. & Van De Kaa, G. (2024). Standardization: research trends, current debates, and interdisciplinarity. Academy of Management Annals, tulossa. https://doi.org/10.5465/annals.2023.0072  

Haddad, C., Nakíc, V., Bergek, A. & Hellsmark, H. (2022). Transformative innovation policy: A systematic review. Environmental Innovation and Societal Transitions 43, 14-40. https://doi.org/10.1016/j.eist.2022.03.002  

Heikkilä, J. (2024a). Finnish Standardization Panel Pilot: Preliminary Observations. Posteriesitys,  Eu-SPRI Annual Conference 2024, University of Twente, 5.-7. kesäkuuta 2024. Saatavilla verkossa: https://lutpub.lut.fi/handle/10024/167736  

Heikkilä, J. (2024b). Finnish standardization panel pilot: A progress report. Esitys 28th EURAS Annual Standardisation conference, 20.6.2024, Delftin Teknillinen yliopisto, saatavilla verkossa: https://ssrn.com/abstract=4878082   

Heikkilä, J. & Rajavuori, M. (2024). Standardointi teknologisen kehityksen suuntaajana. Kansantaloudellinen aikakauskirja 120(2), 132-157. https://journal.fi/kak/article/view/144752  

Heikkilä, J., Rissanen, J. & Ali-Vehmas, T. (2023). Coopetition, standardization and general purpose technologies : A framework and an application. Telecommunications Policy 47(4), 102488. https://doi.org/10.1016/j.telpol.2022.102488 

Heikkilä, J. & Wikström, J. (2021). Standardized general purpose technologies: A note. Työpaperi, saatavilla verkossa: https://ssrn.com/abstract=3863978  

Lemola, T. (2021). Transformatiivinen innovaatiopolitiikka: Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan uusi paradigma. Yhteiskuntapolitiikka 86(4), 446-454. 

Mylly, T., Vesala, J., Mattlin, M. & Heikkilä, J. (2023). Technology standards as a key battleground in an era of strategic competition between the United States, China and the EU. IPRinfo 5/2023. 

Schot, J. & Steinmueller, E. (2018). Three frames for innovation policy: R&D, systems of innovation and transformative change. Research Policy 47(9), 1554–1567. https://doi.org/10.1016/j.respol.2018.08.011  

Takalo, T. & Toivanen, O. (2021). Sääntelyn vaikutukset innovaatiotoimintaan ja innovaatiotoimintaa edistävä sääntely. Kansantaloudellinen aikakauskirja 117(1), 7–28. 

Zhu, J. (2024).  China’s approach to AI standardisation: State-guided but enterprise-led. FIIA Briefing Paper 391. https://www.fiia.fi/julkaisu/chinas-approach-to-ai-standardisation  

Özmen, G., Heikkilä, J., Karvonen, M. & Ojanen, V. (2024). Digital Marketing of Standard Essential Patent Licensing Programs. Työpaperi, saatavilla verkossa: https://ssrn.com/abstract=4766891  

Özmen, G. (2024). Exploring the Adoption of the International Information Security Management System Standard ISO/IEC 27001 in Finland. Esitys R&D Management 2024 -konferenssissa, KTH Royal Institute of Technology, Tukholma, 17.6.2024. 

Muut METSTAn vieraskynäkirjoitukset: