08.05.2025

Rakennusten energiatehokkuus nojaa standardoituihin laskentamenetelmiin

FINVACin järjestämä Rakennusten energiaseminaari pureutui tänä vuonna rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin ja toimiin kohti energiatehokasta ja päästötöntä rakennuskantaa. Oli puheenvuoroja mm. perusparannuspassista, energiatodistuksesta ja sen merkityksestä vihreässä rahoituksessa sekä uuden EPBD:n automaatiovelvoitteesta. Rakennusten energiatehokkuus on poikkitieteellinen ala, jossa yhdistetään osaamista eri sektoreilta: energianhallinta, talotekniikka, automaatio, kiertotalous, lait ja asetukset.

EU-politiikkaa toimeenpannaan eurooppalaisilla standardeilla, ja ilman niitä energiatehokkuuden ja päästöttömyyden taustalla oleva data ei olisi vertailukelpoista ja yhdenmukaista. Laskentasäännöt ovat lähtökohta kaikelle mitattavalle datalle, jotta toinen ei puhu omenoista, kun toinen puhuu appelsiineista. Rakennuksen lämmitys- ja jäähdytysenergian laskennassa muutama keskeinen tekijä on rakennuksen pinta-ala, U-arvot ja mm. ilmanvaihtojärjestelmien ilmavirrat ja käyntiajat lämmöntalteenottoineen.

Kun kurkataan pintaa syvemmälle, näiden numeeristen arvojen takana on liuta standardoituja laskentatapoja, eri EU-jäsenmaiden teollisuutta sekä yrityksiä. Pohjoismaissa lämmitysenergia on rakennuksen energiankäytön kannalta edelleen määräävä tekijä, mutta Keski-Euroopassa tilanne on jo toinen, ja jäähdytysenergia alkaa olla ilmastonmuutoksen myötä yhä määräävämpi. Rakennusten energiatehokkuudesta ja päästöttömyydestä puhuttaessa materiaalitehokkuutta ei myöskään voida irroittaa omaksi saarekkeekseen, vaan se vaikuttaa LCA-laskelmissa, kuten standardin SFS-EN 15804 ”kehdosta-hautaan” kuvaajasta ilmenee. Ei ole siis yhdentekevää, mistä materiaaleista esimerkiksi rakennuksen vesijärjestelmät tehdään, koska Suomen pohjavesi eroaa Keski-Euroopan pohjavedestä pH-arvoltaan, joka taas vaikuttaa syövyttävyyteen ja putkistojen käyttöikään. Ilmanvaihtokoneita valmistaville yrityksille voi olla taas olennaista seurata, tukeeko asuntojen ilmanvaihtokoneen ominaisenergiankulutuksen laskenta kylmään ilmanalaan perustuvaa laskentaa – ei välttämättä top-priority Keski-Euroopan markkinoilla, joten heidän huolekseen sitä ei kannata jättää.

Kiinteistöautomaation puolella uusi EPBD asettaa automaatiovelvoitteen muille kuin asuinrakennuksille. Automaation avulla pyritään saavuttamaan parempi kulutusjousto, ja tähän tähtää, kenties tulevaisuudessa rakennusten energiatodistuksen yhteydessä ilmoitettava SRI-luku, joka kuvaa rakennuksen valmiutta älykkäisiin automaatiotoimintoihin. Eurooppalaisen komitean CEN/TC 247 Building automation työryhmässä onkin alkamassa uusi työkohde ”Standardized On-site Audits of SRI for buildings”.

Alla listaus METSTAn vastuulla olevista eurooppalaisista standardointiryhmistä, joissa käsitellään rakennusten energiatehokkuutta ja EPBD:n toimeenpanoa standardien kautta. Autamme mielellämme ryhmiin ja standardointiin liittyvissä kysymyksissä!

• SR 247 Kiinteistöautomaatio
• SR 156 Rakennusten ilmatekniikka
• SR 228 Rakennusten lämmitysjärjestelmät
• SR 371 Rakennusten energiatehokkuus
• SR 203 Tilajohtaminen ja konsulttipalvelut

Standardointiryhmiä METSTAssa koordinoi asiantuntijat Tuire Tommila ja Suvi Papula.