21.01.2026
Kun toimitus venyy yli 20.1.2027 – mitä koneasetus tarkoittaa projekteille ja varastoille?
Lue lisää
20.09.2025
Tämä juttu on osa ”Lähtölaskenta koneasetuksen soveltamiseen” -juttusarjaa, jossa julkaisemme kuukausittain uuden koneasetuksen ja siihen liittyvän standardoinnin ajankohtaisia aiheita.
EU:n uusi koneasetus (EU) 2023/1230 tuo merkittäviä muutoksia liikkuvien työkoneiden turvallisuusvaatimuksiin. Muutokset koskevat erityisesti istuimia, ilmajohtokosketuksen riskiä sekä autonomisten koneiden turvallisuutta. Lisäksi asetus huomioi ensimmäistä kertaa digitaaliset riskit, kuten itsekehittyvän käyttäytymisen ja tietojen turmeltumiselta suojautumisen. Näillä vaatimuksilla pyritään vastaamaan sekä fyysisiin että digitaalisiin turvallisuushaasteisiin.
Asetuksen liitteen III kohdan 3.2.2 mukaan mikäli liikkuvalla koneella on kaatumisriski (etenkin jos siinä on ROPS), se on varustettava kiinnitysjärjestelmällä (esim. turvavyö), joka pitää henkilöt istuimilla tai suojarakenteen sisällä. Lisäksi jos kiinnitysjärjestelmää ei käytetä, kone ei saa liikkua ja kuljettajalle on annettava valo- ja äänimerkki.
Ennen kuin virallinen asetuksen soveltamisohje on valmistunut, ranskalaiset viranomaiset ovat vuonna 2024 pohtineet mitä uudet vaatimukset voisivat tarkoittaa käytännössä. Turvavyön sijaan on mahdollista käyttää myös ovea, kuten eräissä trukeissa. Koneen on oltava mahdollista liikkua vain, jos kuljettaja on istuimella (painoanturin ilmoittamana) ja kiinnitysjärjestelmä on käytössä (turvavyö kytketty tai ovi on kiinni). Liikkumisella tarkoitetaan koneen eteen- tai taaksepäin tapahtuvaa kulkua tai ohjaamista koneen ollessa liikkeessä, liikkuvien osien (esim. puomit) liikettä ei lasketa tähän.
Tekeillä olevissa metsäkoneiden (EN ISO 11850), kallioporalaitteiden (EN ISO 18758) ja poraus- ja pohjanrakentamislaitteissa (EN ISO 20770-1) uudet vaatimukset on otettu huomioon.
Kohdan 3.5.4 mukaan liikkuva kone on suunniteltava niin, että jännitteisiin ilmajohtoihin kosketuksesta aiheutuva riski estetään. Jos riskiä ei voida täysin välttää, niin sähköön liittyvä vaara on estettävä.
Ranskan viranomaisten tulkinnan mukaan vaatimus koskee ulkona toimivia työkoneita. Ensiksi olisi tutkittava mahdollisuutta pienentää koneen korkeutta (ilmajohtokosketus mahdoton). Jos se ei onnistu, riskiä pitäisi vähentää muilla keinoin. Ehdotettuja, enemmän tai vähemmän toteuttamiskelpoisia, teknisiä ratkaisuja ovat mm. laitteen osien eristäminen, kauko-ohjaus tai autonomisuus, törmäyksenestolaitteet, kamerat näkyvyyden parantamiseksi, paikannusjärjestelmät ja sähkökentän ilmaisimet. Käyttöohjeisiin olisi myös kirjattava sähköiskun ja tulipalon jäännösriskit, koneen mitat, suojauslaitteiden oikea käyttö ja toiminta hätätilanteessa ilmajohtokosketuksen jälkeen.
Euroopan komissio on kommentoinut epävirallisesti teknisiä ratkaisuja. Mikäli nykytekniikan taso ei riitä olennaisten turvallisuusvaatimusten täyttämiseen, tuote on mahdollisuuksien mukaan suunniteltava ja rakennettava että se pyrkii näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Eurooppalaiset etujärjestöt odottavat komission julkista kannanottoa ja selvennystä siihen riittääkö valmistajalta ”hyvä yritys”.
Metsäkoneiden tuleva turvallisuusstandardi ei tällä hetkellä käsittele ilmajohtokosketuksen riskiä. Kallioporalaitteissa vaatimus yritetään täyttää viittaamalla koneiden sähköturvallisuusstandardeihin IEC 60204-1 ja -11 ja yleisillä näkyvyysvaatimuksilla. Poraus- ja pohjanrakennuslaitteissa on kirjoitettu erillinen kohta vaatimukselle, jossa on vaatimus eristää hytti, työskentelytaso ja ohjaimet sähkövirralta, ohjeistaa kyltillä operaattoria pysymään hytissä sekä antamaan käyttöohjeissa lisätietoja soveltuvista jännitealueista ja suojauskeinoista.
Koneasetuksessa on paljon uusia vaatimuksia autonomisille liikkuville koneilla. Autonomisella toimintatilalla tarkoitetaan liikkuvan koneen kaikkien olennaisten turvatoimintojen varmistamista sen kulku- ja työskentelyalueella ilman käyttäjän jatkuvaa vuorovaikutusta. Vaatimukset on ripoteltu eri kohtiin ja koskevat mm. valvontatoimintoja, ohjausjärjestelmiä, käynnistystä tai liikkumista, kulkutoimintoja, ohjauspiirin vikaantumista, latausasemalle siirtymistä ja käyttöohjeita.
Ranskalaisilla viranomaisilla on tulkintoja myös autonomiaan. Valvontatoiminnosta tähdennetään, ettei se ei ole pakollinen vaan perustuu riskinarviointiin, ja että valvontatoiminnolla ei ole mahdollista ohjata konetta samalla lailla kuin kauko-ohjauksella, mutta sen avulla kone voidaan käynnistää, pysäyttää ja komentaa ajamaan turvalliseksi määriteltyyn paikkaan.
Ohjausjärjestelmistä mainitaan, että valmistajan on otettava riskit huomioon vikatilanteessa, jossa autonominen tila on päällä. Esimerkiksi ruohonleikkuurobotin terien on pysähdyttävä, jos robotti kaatuu. Kulkutoimintovaatimus vaatii, että laite liikkuu joko suljetulla alueella tai siinä on ihmiset, eläimet ja esteet tunnistava järjestelmä. Jos on kontaktiriski, laitteen on pysähdyttävä ja sen liikkuvat osat eivät saa aiheuttaa vaaraa.
Tekeillä olevissa liikkuvien koneiden standardeissa autonomisuusvaatimukset on pääosin jätetty täyttämättä. Tämä tarkoittaa, että valmistaja voi suunnitella autonomisen koneen, mutta koneasetuksen vaatimukset on täytettävä jollain muulla tavalla kuin viittaamalla harmonisoituun tuotestandardiin. Autonomiastandardista ISO 17757 voi olla apua tässä.
Itsekehittyvän käyttäytymisen (käytännössä tekoälyn) vaatimukset on myös ripoteltu eri kohtiin. Vaatimukset koskevat mm. ohjausjärjestelmiä ja ergonomiaa. Itsekehittyvän järjestelmän ei saa antaa muuttaa koneen käyttäytymistä siten, että se heikentää turvallisuustoimintoja, turvallisuuteen liittyvän päätöksentekoprosessin data on säilytettävä vuoden ajan ja koneen toimintaa on voitava korjata milloin tahansa. Koneen on myös kyettävä ilmoittamaan käyttäjille aiotusta toimistaan ymmärrettävällä tavalla.
Ergonomian koneturvallisuusvaatimuksista on kerrottu lisää METSTAn aiemmassa ”Lähtölaskenta koneasetuksen soveltamiseen” -juttusarjan osassa.
Itsekehittyvää käyttäytymistä hyödyntävät turvakomponentit ja koneoppimismenetelmiä käyttävät turvatoiminnot voivat vaatia kolmannen osapuolen hyväksynnän.
Autonomian vaatimusten tapaan aiemmin mainituissa tekeillä olevissa standardeissa itsekehittyvän käyttäytymisen vaatimukset on rajattu pois.
Kohdan 1.1.9 mukaan koneen liittäminen toiseen laitteeseen ei saa aiheuttaa vaaratilannetta, turvallisuuteen liittyvät ohjelmistot ja laitteistot on suojattava tietojen tahatonta ja tahallista turmeltumista vastaan sekä on pidettävä muutoslokia.
Tietojen turmeltumisen suojausvaatimuksia ei oteta huomioon tulevissa metsäkoneiden tai poraus- ja pohjanrakennuslaitteiden standardeissa. Kallioporalaitestandardissa vaatimus kuitenkin yritetään kattaa omalla alakohdallaan. Siinä viitataan standardiin IEC 62443-3-3 (teollisuustietoverkkojen järjestelmäturvallisuusvaatimukset), jonka käytössä opastaa tekninen raportti IEC TS 63074, joka käsittelee ohjausjärjestelmien toiminnallisen turvallisuuden tietoturvaa.
Traktoreille, maatalouskoneille ja maansiirtokoneille on tekeillä kyberturvallisuusstandardi EN ISO 24882, joka on tarkoitus harmonisoida sekä koneasetuksen kohdan 1.1.9 vaatimusten että kyberkestävyyssäädöksen (CRA) mukaan. Samanaikaisesti CENELECissa laaditaan yleisempää koneiden kyberturvallisuusstandardia EN 50742.
Koneiden kyberturvallisuusvaatimuksista on kerrottu lisää METSTAn aiemmassa ”Lähtölaskenta koneasetuksen soveltamiseen” -juttusarjan osassa. Kyberturvallisuutta käsitellään myös METSTAn Turvallisen tekniikan seminaarissa 12.-13.11.2025.
Kansalliseen standardointiryhmään osallistumalla voi aktiivisesti seurata, ennakoida, vaikuttaa ja soveltaa standardeja. Seuraamalla standardeja näkee mihin suuntaan erityisesti turvallisuuteen liittyvä kehitys on menossa, ja tarvittavat ratkaisut voi kehittää ja testata etukäteen. Lisäksi sekä kansalliset että kansainväliset ryhmät ovat erinomaisia verkostoitumispaikkoja.
Liikkuvia työkoneita käsittelevät seuraavat METSTAn standardointiryhmät:
Koneasetus tuo liikkuville työkoneille kokonaisvaltaisia muutoksia, jotka ulottuvat fyysisestä turvallisuudesta digitaaliseen turvallisuuteen:
EU:n uusi koneasetus luo pohjan sekä perinteisille että digitaalisesti edistyneille liikkuville työkoneille – tavoitteenaan turvallisuus, teknologian kehityksen huomiointi ja yhdenmukainen soveltaminen EU:ssa.