03.05.2021

Webinaari 26.5.2021: Uusi yleistoleranssistandardi ISO 22081

ISO GPS-toleranssijärjestelmää on täydennetty uudella yleistoleranssistandardilla SFS-EN ISO 22081:2021. Tule mukaan METSTAn webinaariin keskiviikkona 26.5.2021 tutustumaan uuteen standardiin ja sen soveltamismahdollisuuksiin.

Yleistoleranssit koskevat työkappaleen niitä elementtejä, joille ei ole asetettu yksilöllistä toleranssia. Toinen perussääntö on, että yleistoleranssi on voimassa vain silloin, kun se on esitetty piirustuksessa tai tuotemallissa.

Uusi ISO 22081 mukainen yleistoleranssi soveltuu erityisesti mallipohjaiseen tuotemäärittelyyn (MBD, Model-Based Definition), mutta sen käyttöä kannattaisi harkita perinteisissäkin koneenpiirustuksissa. Mallipohjaisuus on tulevaisuuden tuotemäärittelyä, jossa kaikki tuoteinformaatio liittyy 3D-mastermalliin. Parhaimmassa tapauksessa 3D-mastermallia käytetään tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa ja kaikilla toimijoilla on siihen oma näkökulmansa mallin eri näkymien avulla.

Tilanne tähän saakka

Tähän saakka ylivoimaisesti eniten käytetty yleistoleranssistandardi suomalaisessa teollisuudessa on ISO 2768 (osat 1 ja 2). Teknisissä piirustuksissa joskus nähtävä pituusmittojen yleistoleranssitaulukko on lähes aina peräisin tästä standardista. Otsikkotauluun merkittävä yleistoleranssiaste (esim. ”ISO 2768-m) on myös standardin ISO 2768 mukainen merkintä.

ISO 2768 on vanha standardi, mutta perinteisissä piirustuksissa pituusmittoja koskeva osa 1 on yhä käyttökelpoinen ja voimassa. Geometrisia yleistoleransseja käsittelevä osa 2 sen sijaan on nyt kumottu. Kumotun standardin käyttö on toki mahdollista mutta ei kovin suositeltavaa. Kumotun standardin ISO 2768-2 soveltaminen monimutkaisemmissa tapauksissa johtaa epäselvyyksiin ja monitulkintaisuuteen.

Uusi määrittelytapa

Uusi ISO 22081 mukainen yleistoleranssi perustuu geometriseen toleranssiin (pinnan muoto). Profiilitoleranssi on määritelty suhteessa peruselementtijärjestelmään. Tällaista määrittelyä on käytetty jo pitkään mm. autoteollisuudessa. Uusi menetelmä on yksiselitteinen ja helpompi todentaa kuin vanhat määrittelyt. Muototoleranssin rinnalla voidaan viitata mitallisten elementtien osalta perinteiseen pituusmittojen yleistoleranssiin ISO 2768-1 (esim. merkinnällä ISO 2768-m). Ks. kuva 1.

Uusi yleistoleranssimäärittely edellyttää peruselementtijärjestelmää. Mitalliset elementit (feature of size) määritellään yhä esim. standardin ISO 2768 mukaisesti.

MBD:n osalta on huomattava, että ISO 2768-2 on käyttökelvoton. ISO 2768-1 soveltuu mitallisille elementeille (ts. akselit ja reiät, yhdensuuntaiset pintaparit). Pituusmittojen yleistoleransseja ei voi soveltaa mallista tiedusteltuihin etäisyysmittoihin (esim. reiän sijaintia voidaan tiedustella 3D-mallista mielivaltaisista pisteistä käsin. Kaikkia eri mittauksia koskisi erilainen yleistoleranssi, joka johtaisi määrittelemättömään tilanteeseen). Teoreettisesti tarkkoja mittoja (”laatikkomitat”) yleistoleranssit eivät koske.

ISO 22081 korvaa geometrisia yleistoleransseja koskevan standardin ISO 2768-2. Pituusmittojen yleistoleransseja koskeva ISO 2768-1 on toistaiseksi voimassa ja sitä voi soveltaa yhdessä standardin ISO 22081 kanssa.

Tule mukaan webinaariin kuulemaan uudesta standardista. METSTAn asiantuntija J-P Rapinoja kertoo standardin sisällöistä ja säännöistä. iLOQ Oy:n Mika Kellokoski kertoo case-tyyppisesti, miten uutta yleistoleranssia voidaan soveltaa käytännössä ja kohdatuista haasteista. CADWorks Oy:n Timo Laaksonen kertoo yleistoleranssimerkintöjen tekemisestä CAD-järjestelmissä.

Ilmoittaudu mukaan webinaariin tästä.

RSS Feed

Lue myös