14.07.2025

Terässtandardoinnin historiaa

Terässtandardointi on ollut keskeinen osa eurooppalaista teollista kehitystä ja sisämarkkinoiden rakentamista. Ovako Imatran terästehtaalta aikanaan eläköitynyt Seppo Härkönen, SFS Suomen Standardit ry:stä vastikään eläkkeelle jäänyt Antti Karppinen ja Mika Vartiainen (METSTA) juhlistivat alkukesästä yhteisen illallisen merkeissä Sepolle myönnettyä ISOn Excellence Awardia sekä muistelivat terässtandardoinnin parissa vuosien mittaan tapahtuneita käänteitä.

Yhteensä tällä kolmikolla on kokemusta terässtandardoinnista reilusti yli 60 vuotta. Antti oli ennen SFS:lle siirtymistään käynnistämässä suomalaisten osallistumista eurooppalaiseen terässtandardointiin Metalliteollisuuden keskusliitossa (Metalliteollisuuden Standardisoimiskeskus) vuosina 1986-2005. Seppo on ollut mukana terässtandardoinnissa vuodesta 1998, jolloin hän liittyi asiantuntijana mukaan seosterästen standardoinnista vastaavan teknisen komitean ECISS/TC 23 toimintaan. Mika on jatkanut Antin terässtandardoinnissa aloittamaa työtä vuodesta 2005 eteenpäin.

Eurooppalaisen terässtandardoinnin taustaa

Teräksiin ja terästuotteisiin liittyvällä eurooppalaisella standardoinnilla on pitkä historia ja se linkittyy myös EU:n muodostumiseen. Teräksellä on keskeisenä ja strategisena rakennemateriaalina olennainen merkitys jokaiselle itsenäiselle kansakunnalle. Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (European Coal and Steel Community, ECSC) oli hiilen ja teräksen yhteismarkkinoiden muodostamiseksi vuonna 1952 aloittanut järjestö, jossa perustajina olivat Ranska, Länsi-Saksa, Belgia, Italia, Luxemburg ja Alankomaat. Euroopan integraation katsotaan yleisesti lähteneen liikkeelle tästä – ajan myötä ECSC:n toiminnan laajentuessa sekä jäsenistön että vastuiden osalta nykyisin tuntemamme Euroopan unioni alkoi muodostua.

ECSC:n piirissä teräksille ja terästuotteille ryhdyttiin jo viisikymmentäluvulta lähtien laatimaan yhteisiä eurooppalaisia pelisääntöjä EURONORM-asiakirjoina. Näiden asiakirjojen laadinnasta vastasi COCOR (Coordinating Commission). EURONORM-asiakirjat koskivat erilaisia terästuotteita, niiden teknisiä toimitusehtoja, termistöä, testausmenetelmiä jne., joiden avulla terästuotteiden kaupankäyntiä Euroopassa pyrittiin helpottamaan ja edistämään.

Suomi oli ollut eurooppalaisen standardointijärjestön CENin jäsen jo vuodesta 1961, mutta vuonna 1986 CENissä tehtiin sääntömuutos, jonka mukaan kaikki eurooppalaiset EN-standardit on vahvistettava kansallisesti ja samalla ristiriitaiset kansalliset standardit on kumottava. Tämä kaupan teknisten esteiden poistaminen on suuresti edesauttanut eurooppalaisten sisämarkkinoiden muodostumista ja siten tukenut EU:n perusperiaatteita. Suomalaisen vientiteollisuuden menestykselle yhtenä tärkeänä tekijänä onkin ollut eurooppalaisten standardien laadinta ja käyttöönotto.

CEN ja ECISS – Eurooppalaisen yhteistyön kehitys

CENin vuoden 1986 sääntömuutoksen yhteydessä terässtandardointi sai CENin virallisen liitännäisjäsenen aseman. Tälle eurooppalaisesta terässtandardoinnista vastaavalle liitännäisjäsenelle annettiin nimeksi European Committee for Iron and Steel Standardization (ECISS). ECISSin hallinnosta vastaavaksi elimeksi muodostettiin ECISS/COCOR, jonka tehtävät vastasivat CENin teknisen lautakunnan (CEN/BT) tehtäviä, mm. ECISSin teknisten komiteoiden toiminta ja ECISSin säännöt, jotka olivat pitkälti yhteneväiset CENin kanssa. ECISSin laatimat terässtandardiehdotukset luovutettiin loppuäänestysvaiheessa CENille hyväksyttäväksi ja julkaistavaksi eurooppalaisina EN-standardeina.

ECISSin jäseniä olivat lähes kaikki CENin jäsenmaat muutamia pienimpiä valtioita lukuunottamatta. COCORissa jokaisesta jäsenmaasta sai olla nimettynä kolme edustajaa: yksi terästeollisuudesta, yksi terästen käyttäjistä ja yksi standardointiorganisaatiosta. COCORissa Suomen edustajina toimivat aikanaan Antti Karppinen (MET), Erkki Räsänen (Rautaruukki), Peter Sandvik (Rautaruukki), Jorma Saralampi (Rautaruukki), Seppo Härkönen (Ovako Imatra) ja Mika Vartiainen (METSTA). Antti ja Mika toimivat yhden kauden myös ECISSin varapuheenjohtajina ja Mika myös ECISSin viimeisenä puheenjohtajana (2016-2017).

ECISSin laatima ensimmäinen eurooppalainen standardi oli vuonna 1988 julkaistu EN 10020 ”Teräslajien määritelmät ja luokittelu”, joka perustui aiempaan EURONORM 20 -asiakirjaan. Knoppitietona voidaankin mainita, että eurooppalaisille terässtandardeille on varattu EN 10000-sarja ja standardien tunnukset noudattavat aiempien EURONORM-asiakirjojen numerointia (esim. rakenneteräkset: EURONORM 25 –> EN 10025, ruostumattomat teräkset: EURONORM 88 –> EN 10088).

Suomalaisten vaikuttaminen standardeihin

METissä Antti aktivoi suomalaisten osallistumista eurooppalaiseen terässtandardointiin kahdeksankymmentäluvun loppupuolella, kun eurooppalaisten standardien merkitys CENin sääntömuutoksen vuoksi kasvoi voimakkaasti ja vastaavasti tarve kansallisten SFS-standardien laadinnalle väheni. Terässtandardoinnissakin siirryttiin hyvin nopeasti SFS-standardien valmistelusta vaikuttamaan ECISSin teknisissä komiteoissa eurooppalaisiin standardeihin.

SSAB (ent. Rautaruukki), Ovako Imatra ja Outokumpu ovatkin aktiivisesti osallistuneet erityisesti eurooppalaiseen mutta myös maailmanlaajuiseen (ISO) terässtandardointiin. Vuosikymmenten aikana tehtyyn vaikuttamistyöhön mahtuu useita onnistumisia.

Konkreettisena esimerkkinä voidaan mainita Ovako Imatran hyvin lastuttavat kalsiumkäsitellyt teräkset, jotka saatiin sisällytettyä lämpökäsiteltävien terästen eurooppalaiseen standardiin. Seppo osallistui komitean ECISS/TC 23 kokouksiin, joissa standardia luonnosteltiin. Sepon ehdotuksesta terästen kemiallista koostumusta koskevaan taulukkoon lisättiin teksti, jolla terästen kalsiumkäsittely sallittiin ja näin varmistettiin Imatran tuotteiden standardinmukaisuus ja markkinoille pääsy. Osallistumalla, keskustelemalla, luomalla suhteita muihin asiantuntijoihin ja huolehtimalla omista eduista on siis mahdollista saada merkittäviä muutoksia standardien sisältöön.

ECISSin lakkautus ja siirtymä CENiin

Valtaosa eurooppalaisesta terässtandardoinnista on aina ollut teollisuuden vapaaehtoista ja sen omista tarpeista lähtevää toimintaa, mutta osa työstä on ollut myös eurooppalaiseen lainsäädäntöön liittyvää, EU:n komission edellyttämää standardointia, esimerkkinä painelaiteteräkset ja rakenneteräkset. Mikan ECISS-puheenjohtajuuskaudella eurooppalaisen standardointiasetuksen 1025/2012 sekä ko. asetuksen mukaisten standardointipyyntöjen ja yhdenmukaistettujen terässtandardien vuoksi ECISSin asema CENin liitännäisjäsenenä joutui kriittisen tarkastelun kohteeksi.

Eurooppalaisen terästeollisuuden ja CENin kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta ECISSin asema CENin liitännäisjäsenenä päätettiin lakkauttaa ja terässtandardointi integroitiin vuoden 2018 alusta CENiin perustettuna teknisenä komiteana CEN/TC 459 ”ECISS – European Committee for Iron and Steel Standardization” ja sen alakomiteoina.

Osallistumalla voi vaikuttaa

Sepolle myönnettiin keväällä 2025 ISOn Excellence Award terästen raekoon määritykseen (EN ISO 643) sekä terästen karkenevuuden määritykseen (EN ISO 642) liittyvien standardien uusinnasta ja työn menestyksekkäästä johtamisesta. Työn aikana mm. luotiin ISO-standardia varten uusi terästen raekoon vertailukuvasarja. Karkenevuuden määrittämistä ns. jominykokeella koskevaa standardia päivitettiin vastaamaan nykyaikaisia käytäntöjä ja lisättiinpä ISO-standardiin myös kirjallisuusviite kansalliseen standardiimme SFS 7512, joka perustuu Ovako Imatran kehittämiin karkenevuuden laskentamenetelmiin.

Suomi osallistuu edelleenkin selvästi kokoaan isompana maana aktiivisesti eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen standardointiin, ei pelkästään terästen vaan muidenkin keskeisten alojen toiminnassa.

Osallistu ja vaikuta

Standardointityö ei ole vain teknistä asiantuntemusta – se on myös vaikuttamista, verkostoitumista ja tulevaisuuden rakentamista. METSTAn standardointiryhmien jäsenenä pääset kiinni ajantasaiseen tietoon muuttuvista ja uusista standardeista, pystyt varautumaan ja ennen kaikkea vaikuttamaan itse tuleviin muutoksiin sekä solmit arvokkaita yhteyksiä muihin osaajiin Suomessa ja maailmalla. Tule mukaan!