Kantavien teräs- ja alumiinirakenteiden toteutuksessa keskeinen on standardisarja EN 1090. Siinä on viisi osaa, joista ensimmäinen on harmonisoitu standardi EN 1090-1 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteutus. Osa 1: Vaatimukset rakenteellisten kokoonpanojen vaatimustenmukaisuuden arviointiin. Neljä muuta osaa käsittelevät teräsrakenteiden (osat EN 1090-2 ja 1090-4) ja alumiinirakenteiden (osat EN 1090-3 ja 1090-5) toteutuksen teknisiä vaatimuksia.
Euroopan lainsäädäntöön sisältyvä Rakennustuoteasetus (Construction Products Regulation, CPR 2024/3110, aiempi 305/2011) edellyttää rakennustuotteilta CE-merkintää, kun tuote kuuluu harmonisoidun* tuotestandardin soveltamisalaan. Kantavat teräs- ja alumiinirakenteet CE-merkitään standardin EN 1090-1 perusteella, millä osoitetaan niiden vaatimustenmukaisuus. Kantavien teräs- ja alumiinirakenteiden CE-merkintä EN 1090-1 mukaisesti edellyttää, että valmistajalla on ilmoitetun laitoksen sertifioima tehtaan sisäinen laadunvalvontajärjestelmä (Factory production control, FPC), jolloin valmistaja voi laatia markkinoille saattamilleen teräs- ja alumiinikokoonpanoille suoritustasoilmoituksen (Declaration of Performance, DoP).
Toisin kuin monet muista harmonisoiduista EN-standardeista, Rakennustuoteasetukseen viittaavat rakennustuotteiden hEN:it ovat pakollisia eli niiden käyttäminen ei ole vapaaehtoista.
* Harmonisoidut eli yhdenmukaistetut standardit ovat EU:n virallisessa lehdessä mainittuja säädöksiin (lainsäädäntöön) liittyviä eurooppalaisia standardeja. Harmonisoitu tuotestandardi määrittää tuoteryhmäkohtaisesti tuotteilta osoitettavat ominaisuudet, valmistuksen laadunvalvonnan vaatimukset sekä CE-merkinnässä ilmoitettavat tiedot. Kun tuotteet ovat yhdenmukaistettujen standardien mukaisia, tuotteiden katsotaan täyttävän tuotetta koskevan EU-lainsäädännön olennaiset vaatimukset. Kaikkien eurooppalaisten standardointijärjestöjen on saatettava harmonisoidut EN-standardit voimaan kansallisella tasolla ja kaikki niiden kanssa ristiriidassa olevat kansalliset standardit on kumottava.
Täältä löydät suomalaisen tulkinnan, mitkä tuotteet kuuluvat EN 1090-1 soveltamisalaan:
Standardi EN 1090-2: 2018 +A1:2024, Teräs- ja alumiinirakenteiden toteutus, Osa 2: Teräsrakenteiden tekniset vaatimukset on tarkoitettu EN 1993 -standardien mukaan suunniteltujen teräsrakenteiden toteutukseen ja EN 1994-1-1 mukaan suunniteltujen liittorakenteiden teräsosien toteutukseen.
Standardin EN 1090-1 soveltamisalaan kuuluvat ja sen perusteella CE-merkittävät teräsrakenteet on toteutettava standardien EN 1090-2 ja EN 1090-4 mukaisesti. Näistä EN 1090-2 koskee yleisesti teräsrakenteiden toteutusta ja EN 1090-4 katoissa, välipohjissa ja seinissä käytettävien kylmämuovattujen teräsrakenteiden toteutusta. Näissä standardeissa käsiteltäviä asioita ovat mm. käytettävät tuotteet ja materiaalit (rakenneterästuotteet, kiinnikkeet, hitsauslisäaineet, köydet, rakennelaakerit …), esivalmistus kuten leikkaaminen, muotoilu, aukkojen ja reikien tekeminen, rakenteiden hitsaaminen, mekaaninen kiinnittäminen, korroosiosuojaus ja pintakäsittely, teräsrakenteiden asentaminen työmaalla, toleranssit sekä rakenteiden tarkastus, testaus ja korjaukset.
Toteutus alkaa konepajalta ja viimeinen vaihe on rakenneosan asentaminen työmaalla. Kaikissa vaiheissa on oleellista asianmukainen laadunvalvonta. Teräsrakentamisen yksi merkittävä etu on se, että teräsrakenteiden kokoonpanot ja rakenneosat voidaan hyvin pitkälle valmistaa valmiiksi konepajalla, joten asennusvaihe työmaalla (alttiina ulko-olosuhteille) on nopea. Teräsrakenteiden toteutuksen standardissa EN 1090-2 on 166 velvoittavaa viitestandardia, joilla täydennetään toteutuksen vaatimuksia. Näihin sisältyy mm. 50 erilaisten terästuotteiden standardia, 32 hitsausstandardia, 15 hitsausaineiden ja 16 mekaanisten kiinnittimien standardia ja 11 testausstandardia. Kyseessä on siis varsin laaja standardikokonaisuus.
SFS-EN 1090-2 esittää vaatimukset yleensä viittaamatta teräsrakenteen tyyppiin, muotoon (esim. rakennus, silta, levyrakenne, ristikkorakenne) tai käyttökohteeseen. Vaatimukset ilmaistaan usein toteutusluokkien (EXC1 – EXC4) avulla. Rakennesuunnittelija määrittää rakenteiden toteutusluokat ja laatii rakenteille toteutuseritelmän, joten eurokoodien lisäksi teräsrakenteiden suunnittelijan täytyy tuntea myös standardi EN 1090-2.
Standardisarjaa EN 1090 on täydennetty myös julkaisulla CEN/TS 1090-201:2024, Execution of steel structures and aluminium structures. Reuse of structural steel, joka antaa ohjeistuksia teräsrakenteiden uudelleenkäytön toteutukseen.
Teräs- ja alumiinirakenteiden toteutuksen standardoinnista vastaa Suomessa METSTAn standardointiryhmä SR 135, joka osallistuu seuraavien eurooppalaisten ja kansainvälisten komiteoiden toimintaan: