10.09.2026

Taiteiden yö paljasti standardien näkymättömän maailman

Mitä tapahtui Taiteiden yössä (20.8.26) elokuisessa Helsingissä? Kaapelitehtaalla maailmaa katseltiin lattiasta kattoon ja miekkailusta maalipensseleihin standardoinnin silmin. Vaikka taidetta ei voi standardoida, välineitä sen tekemiseen voi. Tervetuloa mukaan kierrokselle!

Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva Kaapelitehdas on yksi Suomen suurimmista kulttuurikeskuksista tarjoten yli viisi hehtaaria rouheaa tehdasmiljöötä. Tuhansien tarinoiden talossa valmistettiin aikanaan merikaapeleita, mutta 1980-luvulla paikalle saapui kulttuuriväki pensseleineen, soittimineen ja luovine ideoineen.

Taiteiden yö todisti, että Kaapelitehtaalla tapahtuu ihmeitä. Yksi niistä toteutui suomalaisen standardointiyhteisön voimin – jatkumona helmikuussa järjestetylle standardikävelylle Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

”Standardeja on kaikkialla ympärillämme, vaikka niitä ei usein nähdä. Kaapelitehtaalla toimme standardit näkyviksi kulttuurikeskuksen näkökulmasta, sillä taidettakin voi tarkastella standardien kautta”, tapahtuman isä, asiantuntija Frans Nilsén Metalliteollisuuden standardisointiyhdistys ry:stä METSTAsta kertoo.

Matkaoppaina mukana olivat METSTAn toimitusjohtaja Päivi Brunou ja asiantuntija Ville Saloranta, markkinointipäällikkö Riina Loikkanen SFS Suomen Standardit ry:stä, johtava asiantuntija Minna Annala Kemesta ry:stä, asiantuntija Suvi Pasanen Palvelualojen työnantajat PALTA ry:stä sekä tuoteryhmäpäällikkö Antti Taivalkangas Rakennustuoteteollisuus RTT:stä.

Kun tehdas muuttui kulttuurin kodiksi

Sadetta tihkuvasta säästä huolimatta Kaapelitehtaan sisäpihan C-aulassa käy kuhina. Standardikävelystä kiinnostuneita kokoontuu Merikaapelihallin edustalle, jossa Kaapelitehtaan kiinteistöpäällikkö Raine Heikkinen toivottaa tulijat tervetulleiksi.

”Teollisuusajan toimintaan liittyen kiinteistössä on paljon standardinomaista rakennelmaa ja teknologista ratkaisua. Tänä päivänä olemme tehtaan sijaan ihmisten luovuuden mahdollistava ympäristö. Luovuus on usein sellaista, että rikotaan sääntöjä ja tehdään eri tavalla kuin joku on suunnitellut. Jotta tämä olisi mahdollista, ympäristön on oltava hallittu ja turvallinen eli monin tavoin standardoitu”, Heikkinen sanoo.

Jo standardien määrä kertoo puolestaan: Suomessa niitä on voimassa noin 30 500 kappaletta. Standardit tekevät myös taiteen tuottamisesta turvallista, yhteensopivaa ja teknisesti laadukasta sekä värikästä, äänekästä ja vastuullista. Mutta miten? Se selviää Standardikävelyn aikana.

Jerry Hyle ja Soili Poikonen lähtivät Standardikävelylle, koska sellaista kävelyä he eivät ole aiemmin tehneet.

”Standardikävely löytyi Kaapelitehtaan Taiteiden yön ohjelmasivuilta, joten uteliaisuus voitti”, Soili kertoo.  

”Emme ole aiemmin tienneet, miten paljon standardeja arjessa on ympärillämme – emme sitäkään, että standardeja muutetaan ja että ne ovat iso bisnes, myös osa politiikkaa”, Jerry sanoo.

Standardit kurkottavat korkeuksiin

Standardikävely starttaa Kaapelitehtaan ytimestä: 110-metrisestä tilasta, jossa aikanaan punottiin merikaapeleita. Tänä päivänä Merikaapelihallin kaapelilinjastot ovat vaihtuneet tapahtumakävijöihin, konsertteihin, konferensseihin, näyttelyihin ja gaalailtoihin – historian siipien havinaa unohtamatta.

Alun perin kaapelien teollista valmistusta ja siirtoa palvellutta nosturia, jonka nostoteho on peräti 20 tonnia, hyödynnytetään nykyään suurtapahtumien rakentamisessa. Niinpä katseet nousevat ylös korkeuksiin.

Nostureihin liittyy lukuisia standardeja, joiden tavoitteena on taata nostureiden kestävyys ja turvallisuus aina teräksen laadusta ja lujuudesta ohjaustilan suunnitteluun ja poistumisteihin. Standardeja hyödyntämällä eurooppalaiset valmistajat pystyvät täyttämään koneturvallisuutta koskevan lain vaatimukset.

Kun puhumme, huomio kiinnittyy korkean, yli 3000-neliöisen tilan akustiikkaan. Sitä koskevat standardit kattavat laajan kirjon aiheita äänen mittaamisesta akustisten tilojen suunnitteluun. Niiden ansiosta äänimaailma on miellyttävä eikä tilassa kaiu. Hallissa liikuteltavien taidesermien kuljetuspyörätkin on standardoitu.

Lotta Mannonen ja Sofia Järvihaavisto tunnustautuvat kierrokseen päätteeksi pilke silmäkulmassa Standardimuijiksi. ”Mitäpä parempaa ohjelmaa sitä vapaapäivälleen keksisi”, he sanovat.

”Löysin Linkkarista tapahtuman ja kutsuin ammattilaiskaverin mukaan. Olemme opiskelleet samaan aikaan Jyväskylässä yritysten ympäristöjohtamista ja vastuullisuutta, joten standardit ovat tuttuja muun muassa kestävyysraportoinnin kautta”, Lotta kertoo.

”Vaikka raportoinnin ja johtamisen parissa työskentelee, en ole tullut ajatelleeksi tuotteisiin liittyvien standardien laajuutta tai sitä, miten paljon standardit helpottavat ihmisten elämää”, Sofia lisää.

”Oli kiinnostavaa kuulla, miten standardiprosesseja kehitetään. Uutta oli sekin, miten eri mailla on äänestyksissä erilaiset painoarvot. Kannattaa siis olla etunenässä lobbaamassa ja vaikuttamassa siellä, missä standardeja tehdään”, ystävykset pohtivat.

Turvallisuus löytyy jopa jäteastiasta

Kuten asiaan kuuluu, Merikaapelihallista löytyy käsikäyttöisiä palosammuttimia. Standardit määrittelevät vaatimukset, miten ne toimivat ja miten niitä testataan. Sama koskee paloilmoittimia ja muuta palosuojausta sekä esimerkiksi poistumistiekylttejä, jotka ovat samanlaisia ympäri maailmaa.

Merikaapelihallin jäteastiat edustavat arkista asiaa. Standardit näkyvät jäteastioiden mitoissa ja muodoissa, mutta liittyvät myös niiden liikuttamiseen ja työergonomiaan rullaavia pyöriä myöten. Myös jäteautot ovat standardoituja, jotta kaikki työvaiheet sopivat yhteen.

Syväkeräysastioille eli ns. molokeille on niin ikään omansa. Kyseessä on kansainvälinen menestystarina, sillä suomalaiset molokit ovat maailmalla tunnettu innovaatio. Yritys teki aikanaan strategisen päätöksen hyödyntää standardointia viennin edistämiseksi ja sai näin standardiin omat speksinsä.

Turvallista menoa hississä – kiitos standardit

Matkalla jättimäiselle tavarahissille pysähdymme C-aulan lasisten väliseinien äärelle. Koska ne ovat standardinmukaiset, ne kestävät tönimistä ja muita vahinkoja.

Kaapelitehtaan peräti sata henkilöä kerrallaan kuljettava tavarahissi on talon logistiikan ja kuljetuksen sydän.  Suljemme hissin veräjäovet ja nousemme neljänteen kerrokseen. Matkalla kuulemme hissipuheen, jonka mukaan hissistandardeissa määritellään monia asioita, mutta ytimessä on turvallisuus.

Standardit suojaavat, jotta henkilöt eivät jää loukkuun tai loukkaannu hissiä käytettäessä. Vikatilanteen sattuessa hissi ei esimerkiksi putoa, vaan pysähtyy paikalleen tai jarruttaa laskeutumista vahinkojen estämiseksi. Standardien ansiosta hissien hakkerointikin on vaikeampaa kuin kauhuleffoissa.

”LinkedInistä huomasin, että tällainen tilaisuus on tarjolla, joten lähdin mukaan”, Ville Kivisalmi kertoo. Standardit ovat Villelle tuttuja työn kautta terveydenhuollon välinepuolelta.

”Koko standardien valtava kirjo ja diversiteetti realisoitui kävelyn aikana uudella tavalla. Oli kiinnostavaa hoksata, että tanssi- ja liikuntasalien lattiamateriaalitkin on standardoitu monesta näkökulmasta.

Aika monen asian yli tulee päivittäin käveltyä ymmärtämättä, että niihinkin liittyy standardeja.”

Miekasta tanssilattiaan – standardi löytyy liikkeestä

Neljännessä kerroksessa matkaamme kohti Kaapelihallin liikuntatiloja. Kurkistamme alkajaisiksi Wushu-harjoitustilaan. Sana wushu on kattotermi länsimaissa paremmin tunnetuille kungfulle, taijille sekä qi gongille.

Kukapa olisi tiennyt, että Wushu-miekalle on oma standardinsa, jossa määritellään muun muassa miekan osat ja materiaalit, terän pituus ja jopa miekkaan merkittävä Yin/Yang-merkki. Wushu on esimerkki myös siitä, että standardoinnilla voidaan pyrkiä edistämään lajin pääsyä esimerkiksi olympialaisiin.

Matkan varrella katsahdamme ju-jutsu -salille ja pyörähdämme tanssistudiolla. Näitäkään lajeja ei harrasteta ilman standardeja, jotka koskevat esimerkiksi urheilumattoja, parkettilattioita ja peilejä. Tiesitkö, että hyvä tanssilattia joustaa ja kantaa kuormaa sekä tarjoaa kengän ja lattian väliin riittävästi kitkaa?

Savesta valokuviin ja eteenpäin kolmanteen kerrokseen

Keramiikka- ja savipajoilla ei ehkä tule yllätyksenä, että savi on standardoitu – etenkin, kun siitä tehdään keramiikkaa, jolta on tarkoitus syödä. Kun standardeissa määritellään erityyppiset savet ja niiden ominaisuudet, myös kaupankäynti on helpompaa, kun kaikki osapuolet tietävät, mistä puhutaan.

Kellokonttorissa käy luontevasti ilmi, että aika on standardoitu. Se käy järkeen, sillä ajan määrittäminen on nyky-yhteiskunnassa kriittistä, kun lähes kaikki modernit koneet vaativat tietoa tarkasta ajasta. Myös Google Maps ja satelliittipaikannusjärjestelmät nojaavat ajan määrittämiseen.

Laskeudumme elokuvatuotannon ja valokuvastudioiden pariin. Kyllä! Standardit auttavat varmistamaan, että kuvat, kamerat ja tulostimet toimivat yhteensopivasti. Nyt tiedämme myös, miten painetut ja digitaalisesti tulostetut valokuvat kestävät testatusti aikaa ja miksi elokuvien ääni ja kuva pysyvät synkroniassa.

Mitä maalistandardi voi ratkaista?

Galleria Idea ja taidetarvikeliike Farbe kuljettavat kuvataiteen maailmaan. Kun ihailemme taideteosta tai vaikkapa rakennuksen julkisivua, harvoin tulemme ajatelleeksi kansainvälinen standardointityötä.

Standardien avulla varmistetaan, että maalit ja lakat ovat turvallisia, laadukkaita, kestäviä ja että niiden ominaisuuksia voidaan mitata ja vertailla luotettavasti. Maalistandardi voi esimerkiksi ratkaista, näyttääkö talon seinä tai ulkotaideteos hyvältä vielä 20 vuoden päästä.

Standardikävely kurvaa käytävää pitkin A-portaaseen, jonne on Taiteiden yön kunniaksi avattu sirkus-, teatteri- ja tanssitarvikkeiden kirpputori. Vaatteista löytyy yleensä aina pesulappu, jonka merkinnät on standardoitu. Ne kertovat ohjeet vaatteen pesulle ja huollolle, ja ovat lapussa aina samassa järjestyksessä.

440 hertsiä ja muita näkymättömiä sääntöjä

Loppumetreillä poikkeamme Hurjaruuthin sirkuskoulun kautta alakerran Kahvibaariin. Matkalla kuulemme, että katsomot on standardoitu paitsi turvallisuuden myös yleisön mukavuuden näkökulmasta – olipa kyse esteettömistä näkymistä, istuimen selkänojan korkeudesta tai porrasvälien tasakorkuisuudesta.

Kaapelitehtaan lasipihalla komeileva, kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkän 1,5 tonnia painava ja 4,3 metriä korkea peltinen vasikkaveistos ”Shikaani” vie ajatukset autojen turvallisuuteen. Autot ovat tunnetusti yksi eniten standardoiduista tuotteista ja sekin selvisi, miten törmäystesteissä käytetty Sid-nukke liittyy asiaan.

Kierros päättyy vielä yhteen oivallukseen. Kahvilassa on Taiteidenyön kunniaksi instrumentteja. Yllättääkö tieto, että soitinten standardoinnissa a-kielen viritystaajuudeksi on määritelty 440 Hz, jonka mukaan määräytyvät muiden kielten taajuudet. Ilman standardia musiikkikin kuulostaisi siis erilaiselta.

Mitä jos standardeja ei olisi olemassa?

Kierros osoittaa, miten standardit tekevät maailmasta turvallisemman paikan ja elämästä sujuvampaa. Lisäksi standardoinnilla on muita laajoja merkityksiä. Niiden ansiosta laiva purjehtii turvallisesti kanavan läpi, rakennus kestää maanjäristyksen ja kilogramma painaa yhtä paljon niin Keniassa kuin Kanadassa.

”Standardointi parantaa tuotteiden ja palveluiden laatua, turvallisuutta ja yhteensopivuutta, mutta edistää myös innovaatioiden kaupallistamista ja markkinoillepääsyä sekä vahvistaa talouskasvua”, Frans Nilsén summaa. 

Päätteeksi on pakko kysyä, montako standardia Kaapelitehtaaseen mahtuu? Niitä on tuhansia, mikä kertoo siitä, että lähes kaikki on standardoitu – paitsi taiteentekijät, teokset ja taiteenystävät.

Kun Milla Korhonen ja Juuso Piskonen poimivat Taiteiden yön ohjelmasta kiinnostavia ja erikoisen kuuloisia ohjelmanumeroita, standardikävely pisti silmään.

”Standardit ovat meille koulutuksen ja työn kautta tuttuja muun muassa tietoturvaan ja tekoälyyn liittyen. Silti standardoinnin mittakaava ja standardointiprosessi yllättivät.

Oli kiinnostavaa kuulla, miten standardit elävät ajassa, vaikka monet tuotteet, kuten tiilet, ovat tuhansia vuosia vanhoja”, diplomi-insinööri-pariskunta tuumaili.

Kymmenen oivallusta Standardikävelyltä

1. Standardit eivät ole kiveen hakattuja – niiden ajantasaisuutta tarkistetaan säännöllisesti.
2. Standardit ovat työkaluja. Jos tuote on sertifioitu, se on todennäköisesti myös standardoitu.
3. Eurooppalainen standardointi lähti kunnolla käyntiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
4. Suomessa on voimassa noin 30 500 standardia.
5. Suomesta on lähtöisin esimerkiksi väestösuoja-standardi.
6. Juuri nyt Suomi vie Eurooppaan toimitilojen puhelinkoppistandardia.
7. Myös palveluja standardoidaan turvallisuuden, luotettavuuden ja vertailtavuuden varmistamiseksi.
8. Standardit syntyvät konsensuksen tuloksena. Siksi prossille varataan runsaasti aikaa.
9. Standardointiin voi vaikuttaa osallistumalla standardien valmisteluun.
10. Suomessa ei ole ”standardikoulua tai -opintolinjaa”, mutta luentoja ja materiaaleja on tarjolla.