20.03.2026

Koneiden ekosuunnitteluun on tulossa uusia työkaluja 

Tämä juttu on osa ”Lähtölaskenta koneasetuksen soveltamiseen” -juttusarjaa, jossa julkaisemme kuukausittain uuden koneasetuksen ja siihen liittyvän standardoinnin ajankohtaisia aiheita. 

EU:ssa ekosuunnittelun vaatimuksia ollaan hitaasti laajentamassa kattamaan kaikki unionissa tuotetut tuotteet ekosuunnitteluasetuksen (2024/1781) ja siihen liitettävien delegoitujen tuoteasetusten kautta. Oikein toteutettuna ympäristövaatimusten huomiointi jo tuotteiden valmistuksen suunnitteluvaiheessa, helpottaa sekä sääntelyn vaatimusten täyttämistä että tukee laajempaa siirtymisen kestävän talouden toimintaperiaatteisiin.  

Ympäristönäkökulmien huomioimista varten on CENissä ja ISOssa luotu jo useita standardeja mm.: 

• ISO 14001 ”Ympäristönhallinta”, 

• ISO 14006 ”Ohjeet ekologisen suunnittelun sisällyttämiseksi”, 

• ISO 5900 kiertotalouden -standardisarja, 

• EN 455xx materiaalitehokkuuden -standardisarja. 

Tekninen komitea CEN/TC 406 ”Mekaaniset tuotteet – Ekosuunnittelumenetelmä” on jo aiemmin tuottanut koneiden ympäristövaikutusten vähentämistä käsittelevät standardin EN 16524:2020. Tällä hetkellä standardissa määritellään ”mekaaninen tuote” kone- ja metallituoteteollisuudessa valmistetuksi tuotteeksi, eli sen soveltamisala on hyvin laaja.

Tänä vuonna aloitetun standardien uudistuksen tavoitteena on määritellä ns. viisiportainen lähestymismalli, lisätä tuotteen elinkaarisuunnitteluprosessia tukevia liitteitä ja määritellään yleisesti koneille soveltuva ns. ”kehdosta tehtaan portille” elinkaariarviointi (LCA)-laskentamalli: 

• Askel 0: Ensimmäisessä alustavassa vaiheessa yrityksen tulee suorittaa laaja-alainen analyysi siitä millä tasolla organisaation ekosuunnitteluosaaminen on ja miten käytetyt menetelmät soveltuvat nykyiseen yrityken kulttuuriin. 

• Askel 1: Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on määrittää koneen vertailuarvot. Nämä arvot sisältävät mm. lakitekniset vaatimukset, ostajan vaatimukset, liittyvät standardit ja sektorikohtaiset ympäristövaikutukset. 

• Askel 2: Erilaisten suunnitteluvaihtoehtojen valinnassa arvioidaan niitä neljän eri pisteytysmittarin kautta: ympäristöpisteet, tekniset pisteet, strategiset pisteet ja talouspisteet. 

• Askel 3: Eri suunnitteluvaihtoehtoja ja niiden saamia pisteytyksiä sekä ympäristövaikutusten indikaattoreita verrataan referenssituotteeseen. Tarvittaessa suunnittelumenetelmää voidaan tässä vaiheessa vaihtaa ja palata askeleeseen 2.  

• Askel 4: Toteutunutta suunnittelua verrataan aiempaan koneen suunnittelumenetelmään.  

• Askel 5: Koko prosessista muotoillaan lopullinen raportti tulevia projekteja varten. 

On mahdollista, että tämä standardi tullaan myöhemmin harmonisoimaan ekosuunnitteluasetuksen (2024/1781) mukaiseksi standardiksi. Tuolloin se ja siinä määritelty elinkaariarviointimalli muodostaisi pohjan, jolle muut konekohtaiset elinkaarilaskentamallit tullaan tulevaisuudessa rakentamaan.

Jos sinua kiinnostaa tulla vaikuttamaan tämän standardin laadintaan, voit ottaa yhteyttä METSTAn vastaavaan asiantuntijaan Jukka-Pekka Rapinojaan ja liittyä kansalliseen standardointiryhmään 406 ”Ekosuunnittelu”.