07.03.2022

EU:n uusi standardisointistrategia

EU:n komissio on julkaissut standardisointistrategiansa. Strategia sisältää viisi ylätason tavoitetta:

1. Uusien standardisointialueiden kartoitus, priorisointi ja vastuunjako
2. Eurooppalaisen standardisointijärjestelmän yhtenäisyyden ja hallinnon parantaminen
3. Euroopan johtoaseman vahvistaminen kansainvälisessä standardisoinnissa
4. Innovaatiotoiminnan tukeminen
5. Standardisoinnin asiantuntijuuden parantaminen tulevaisuudessa.

Seuraavassa tavoitteita käydään läpi yksityiskohtaisemmin ja lopuksi peilataan strategiaa METSTAn toimintaan.

Uudet standardisointialueet

Digivihreää siirtymää halutaan tukea standardisoinnin avulla ja komissio pyytää eurooppalaisia standardisointijärjestöjä (ESO, European Standardization Organization) laatimaan mainittujen alueiden standardeja uusien standardisointipyyntöjen kautta. Tärkeitä aiheita ovat ilmastoneutraalius, kiertotalous, kriittisten raaka-aineiden kierrätys, vedyn käyttämiseen liittyvät arvoketjut, tekoälyn turvallinen hyödyntäminen sekä teollisuusdatan käytettävyys ja jakaminen.

Komissio kaavailee myös ylätason foorumin perustamista standardisointitarpeiden ja eurooppalaisten etujen kartoittamiseen, jäsentämiseen ja priorisointiin. Foorumissa olisivat edustettuna jäsenvaltiot, ESOt sekä kansalliset jäsenjärjestöt (NSB, National Standards Body), teollisuus, muut asiaankuuluvat järjestöt sekä eturyhmät. Foorumin mietintöjen perusteella komissio suorittaa nykyisten standardien katselmoinnin revisiointitarpeiden ja uusien standardien tarpeen selvittämiseksi.

Komissio on perustamassa myös standardisoinnin osaamiskeskuksen ja koordinoivan standardisointivirkamiehen tehtävän.

Lisäksi komissio pyrkii aktiivisesti nopeuttamaan standardien laadintaprosessia ja asettaa selkeitä aikatauluja, jotta lainsäädäntöä tukevat yhdenmukaistetut standardit saadaan nopeammin käyttöön.

Eurooppalainen standardisointijärjestelmä

Komissio haluaa jatkossa vaikuttaa ESOjen toimintaan voimakkaammin. ESOja ovat CEN, CENELEC ja ETSI ja vaikka nämä järjestöt ovat itsenäisiä ja yksityisoikeudellisia, niiden ohjataan standardisointiasetuksella. Jatkossa standardien halutaan koskevat laajempia teemoja kuin pelkkiä teknisiä tuotteita. Tällaisia teemoja ovat demokraattiset arvot sekä vihreät ja sosiaaliset periaatteet. Komissio haluaa ohjata erityisesti yhdenmukaistettujen standardien laadintaa.

Komissio on huomannut, että joissakin tapauksissa EU:n ulkopuoliset yritykset vaikuttavat liian voimakkaasti ESOjen. Näin on erityisesti ETSIn piirissä.  Jotta päätöksenteko ei vääristy ja että päätösvalta säilyy unionilla ja palvelee EU-kansalaisia, komissio esittää muutosta standardisointiasetukseen (1025/2012). Muutoksella halutaan turvata reilu ja tasapainoinen edustus standardisoinnissa.

Komissio haluaa myös helpottaa PK-sektorin osallistumista standardisointiin. Mahdollisiin toimenpiteisiin voisi kuulua maksuton pääsy standardiehdotuksiin (kirjoittajan huomautus: on mahdollista jo nykyään LP-palvelun kautta), pääsy kansallisien standardisointijärjestöjen toimintaan, standardien erityishinnoittelu tai jopa maksuttomuus. ESOjen hallintoa halutaan myös uudistaa siten, että eri eturyhmien mukana olo varmistetaan ja että niiden edustus olisi tasapainoinen.

Strategiassa korostetaan kansallisten järjestöjen toimia asian suhteen. Komissio aikoo tehdä vertaisarvioinnin vuoden 2022 aikana kansallisille jäsenjärjestöille selvittääkseen osallistumisen kattavuutta kiinnittäen huomiota kansalaisjärjestöjen, kuluttajien sekä PK-sektorin rooliin standardisoinnissa. 

Vaikuttaminen kansainvälisiin standardeihin

Tähän saakka EU:lla on ollut merkittävä vaikutus kansainväliseen standardisointiin ja erityisesti ISO-standardien vahvistamisessa EN-standardeiksi. EU:n tavoitteena on jatkossakin vaikuttaa kansainvälisiin standardeihin omien arvojensa ja etujensa mukaisesti. Komissio näkee, että jäsenvaltiot, ESO:t ja eurooppalainen teollisuus eivät ole toimineet riittävästi yhteistyössä vaikuttaakseen kansainvälisiin standardeihin. Esimerkkeinä strategiassa mainitaan litiumakut, kasvontunnistus ja digitaalinen kaksonen, joissa muu maailma on ottanut ohjaavan aseman. Lopputulos on monesti EU:n arvojen, käytäntöjen ja lainsäädännön kanssa yhteensopimaton. Strategia peräänkuuluttaa parempaa yhteistyötä eri eurooppalaisten toimijoiden kesken ja komissio perustaa standardisoinnin osaamiskeskuksen vastauksena tähän.

Ekosuunnittelu ja kestävän kehityksen tuotteita koskevat aloitteet edellyttävät niitä tukevia standardeja eurooppalaiselle markkinoille. EU pyrkii edistämään näiden standardien käyttöönottoa myös kansainvälisellä tasolla. Lisäksi yhteistyötä halutaan lisätä mm. Yhdysvaltojen, Korean ja Japanin kanssa, jotka jakavat samankaltaisia arvoja EU:n kanssa. Keskustelua Kiinan kanssa jatketaan yhteistyömuotojen kartoittamiseksi (esim. Green Deal).

Tutkimustyö ja innovaatiot

EU pyrkii vahvistamaan tutkimustyötä, jolla selvitetään standardisointitarpeita. Uusia innovaatiota pyritään tukemaan nopean standardisoinnin avulla ja yhdistämään tutkijoita, innovaattoreita ja standardisoijia. EU:n Horizon-ohjelmaa tuetaan ‘Standardisation Booster’ -alustalla.

Yhtenä tavoitteena on, että standardeista halutaan koneluettavia ja niiden asiakirjakeskeisyyttä halutaan pienentää. Tämä nähdään keinona tukea PK-sektoria standardien käytössä.

Tulevaisuuden standardisoijat

Komissio katsoo, että standardien käyttäminen lisääntyy, koska niiden vaikutus kilpailukykyyn ja yleiseen hyvinvointiin on kiistämätöntä. Standardien tuntemus ja niihin liittyvä koulutus on kuitenkin suhteellisen vähäistä. Lisäksi nykyään yhä harvemmalla yrityksellä on selkeä strategia ja organisaatio standardisointia varten. Komissio on nähnyt tämän huolestuttavana kehityskulkuna ja aikoo käynnistää korkeakoulujen standardisointipäivät tulevaisuuden standardisointi asiantuntijuuden turvaamiseksi.

METSTAn rooli EU-strategian toteuttamisessa

EU:n standardisointistrategian pääkohdat ovat hyvin laaja-alaisia ja kohdistuvat toimenpiteiltään pääasiassa ESOihin tai kansallisiin jäsenjärjestöihin (Suomessa SFS). Suomen poikkeuksellinen hajautettu järjestelmä (toimialayhteisöt) voi aiheuttaa lisähaasteita toiminnan koordinoinnissa ja yhteisen linjan löytämisessä. METSTA voi kuitenkin itsenäisesti vaikuttaa moniin tavoitteisiin omassa toiminnassaan.

Strategiassa linjatuista uusista standardisoinnin painopistealueista METSTAn vastuualueella ovat eritysesti akkumateriaalit, kriittisten raaka-aineiden kierrätys, teollisuusdatan käytettävyys ja jakaminen sekä useat Green Dealiin linkittyvät teemat, esimerkiksi energiatehokkuus ja -hallinta sekä vedyn käyttämiseen liittyvät arvoketjut.

Muita tulevaisuudessa korostuvia METSTAn vastuualueella olevia aiheita ovat kyberturvallisuus, esteettömyys ja ekosuunnittelu. METSTAn asiantuntemus yhdenmukaistettuihin standardeihin liittyvissä prosesseissa (esim. standardisointipyynnöt, lainsäädäntöhankkeet) on aina ollut vahva.

METSTA on koko toimintahistoriansa aikana kannustanut myös PK-sektoria ja etujärjestöjä osallistumaan standardisointiin ja olemme pyrkineet madaltamaan kynnystä kaikilla mahdollisilla keinoilla. Tunnistamme tässä kuitenkin käyttämätöntä potentiaalia, toimintamalleja ja -tapoja saada PK-sektori tietoiseksi standardisoinnista, standardeista ja ennen kaikkea siinä miten standardeja sovelletaan käytännössä.

Standardit ovat perinteisesti olleet ennen kaikkea elinkeinoelämän työkaluja, joilla varmistettu tuotteiden ja palveluiden vapaa liikkuminen Euroopassa yhdistettynä ihmisten, ympäristön ja omaisuuden turvallisuuteen. Komission standardisointistrategiassa esitetään selkeästi entistä laajempaa roolia standardeille sekä peräänkuulutetaan laajempaa sidosryhmien osallistamista. METSTA on tunnistanut tämän myös omassa strategiassaan, joka painottaa vaikuttavan standardisoinnin olevan yhteistyötä useiden eri sidosryhmien kanssa.

METSTAlla on tärkeä rooli koulutuksen ja tietoisuuden lisäämisessä Suomessa ja tässä olemme olleet pitkään aktiivisia esimerkiksi webinaarien kautta. Digitaaliset keinot mahdollistavat yhä suurempien kohderyhmien tavoittamisen. METSTA pyrkii jalostamaan standardisointitietoa koneluettavasti helpommin ymmärrettävään muotoon. Standardien käännöstyössä METSTA on johtava toimialayhteisö ja uskomme standardien käytettävyyden lisääntyvän suomenkielisen tarjonnan avulla erityisesti PK-sektorilla. METSTAn asiantuntijat, yhteistyössä standardisointiryhmien asiantuntijoiden kanssa, ovat myös valmiita vastaamaan standardeihin liittyviin kysymyksiin.