12.02.2026

Standardikävely kirjastossa avasi uuden maailman

Tieteiden yönä tapahtui Helsingissä jotain ihan uutta, kun keskuskirjasto Oodia katseltiin standardoinnin silmin. Kierros kolmessa kerroksessa hoksautti, kuinka paljon arjen hiljaisia sankareita ympärillämme on.

Helsingin ytimessä sijaitsevassa keskuskirjasto Oodissa käy Tieteiden yön iltana kuhina. Kirjaston kävijät ja standardeista kiinnostuneet kansalaiset valmistautuvat matkaan, joka vie maksuttomalle standardikävelylle.

”Tyypillisesti standardit ja niiden vaikutukset huomataan vasta, kun niitä ei ole. Halusimme järjestää Tieteiden yön kunniaksi standardikävelyn, joka kuljettaisi osallistujat ympäröivään standardien maailmaan ja tekisi standardit näkyviksi kirjaston näkökulmasta”, tapahtuman isä, asiantuntija Frans Nilsén Metalliteollisuuden standardisointiyhdistys ry:stä METSTAsta kertoo.

Tapahtuma toteutettiin yhteisvoimin koko suomalainen standardointiyhteisön kanssa. Mukana olivat METSTAn lisäksi standardoinnin keskusjärjestö SFS Suomen Standardit ry, Kemesta ry, Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Rakennustuoteteollisuus RTT.

Noin 30 500 standardia puhuu puolestaan

Standardointi tulee kätellyksi jo kirjaston lasiovista sisään astuessa. Konekäyttöisiä lasitettuja ovia koskevan standardin olennaisia ominaisuuksia on muun muassa iskunkestävyys. Se tarkoittaa oven kykyä pitää lasitettu sisäosa paikallaan aiheuttamatta vaaraa mahdollisessa törmäystilanteessa.

Seuraavaksi katse kohdistuu lainakirjojen palautusautomaattiin ja sen liukuhihnaan. Tätä koskee kappaletavarakuljetinstandardi, joka antaa vaatimukset kuljettimen suunnittelulle, kuljetukselle, asennukselle, käyttöönotolle, käytölle, säädölle, kunnossapidolle ja puhdistukselle.

Jo tässä vaiheessa käy selväksi, että standardeja on kaikkialla, vaikka sisääntulosta on vain minuutti ja matkaa kertynyt vain muutama metri. Meillä on ympärillämme päivittäin tuhansia normeja, jotka pitävät meidät turvassa sekä varmistavat asioiden toimivuuden ja sujuvuuden. Jo määrä kertoo puolestaan: Suomessa on noin 30 500 voimassa olevaa standardia.

Turvallisesti ylös ja alas standardien tahtiin

Heti aulassa törmäämme tietämättämme lukuisiin standardeihin. Kolmikerroksinen kirjasto esimerkiksi kuljettaa kävijöitä ylös- ja alaspäin sekä hisseillä että liukuportailla. Miljoonia kertoja elinkaarensa aikana edestakaisin kulkevien kuljetusjärjestelmien ytimessä on turvallisuus, josta huolehtivat pitkälti standardit – jopa yhä älykkäämmiksi kehittyvien hissien kyberturvallisuutta ajatellen. 

Liukuportaissa voi vain kuvitella, millaisia riskejä ne voisivat tuottaa, ellei jalkojen alla liukuvaa porrasta olisi standardoitu. Standardit määrittelevät muun muassa liukuportaan nopeuden, varoitusmerkinnät ja hätäseis-painikkeiden sijainnin. Jännä tieto on sekin, että käsijohde liikkuu nopeammin kuin liukuportaat, jolla estetään taaksepäin kaatumista.

Ennen toiseen kerrokseen siirtymistä, katse kohdistuu erilaisiin opasteihin ja merkintöihin. Seinillä on standardoituja opasteita, kuten hätäpoistumistiemerkkejä ja jalkojen alla kulkee sokeille tarkoitettuja standardoituja merkintöjä. Nämä kaikki ovat kansainvälisiä eli yhteisesti ymmärrettäviä eri kielialueiden ja kulttuuriympäristöjen ihmisille.

Mukava äänimaailma – kiitos standardit

Kun olemme päässeet turvallisesti kirjaston toiseen kerrokseen, ajatus vie akustiikkaan. Vaikka seinä- ja lattiamateriaalit ovat kovia ja kiiltäviä, tilassa ei kaiu. Kirjastossa on mukava oleskella, lukea, opiskella tai käyttää vaikka ompelukoneita kaikessa rauhassa. Kiitos kuuluu akustiikan standardeille, jotka antavat ohjeita niin äänen mittaamiseen, materiaalien äänenvaimennuskykyyn kuin tilojen suunnitteluun.

Kirjaston valaisimia koskevat vastaavasti sähköturvallisuuden standardit, joiden ansiosta valaisimet ovat turvallisia käyttää ilman sähköiskuja. Sähkölaitteista, kuten lukuisista muista tuotteista, löytyvät CE-merkinnät kertovat siitä, että ne täyttävät Europan Unionin turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaatimukset.

Kakkoskerroksesta löytyy myös tuotteita, joissa ei ole CE-merkintää. Niitäkin on turvallista käyttää, sillä niissä hyödynnetään muun muassa moninaisia CE-merkittyjä komponentteja sekä ohjeita. Esimerkiksi 3D-tulostimille on pienhiukkaspäästöjen mittausmenetelmästandardi, joka ohjaa laitteiden kehitystä turvallisempaan suuntaan, joka on kuluttajatuotteissa kilpailuetu.

Miltä musiikki kuulostaisi ilman standardeja?

Tulostimista päästään kirjaston kalusteisiin, joiden turvallisuutta, kestävyyttä ja mukavuutta ohjataan lukuisissa standardeissa. Erityisesti toimistokalusteet, kuten tuolit, pöydät sekä erilaiset sermi- ja väliseinäratkaisut on standardoitu – ergonomiaa unohtamatta. Jopa toimistotuolien pyörille sekä niin kutsutulle tähtijalustalle on omat standardinsa.

Kirjaston akustiikka tulee jälleen esiin, kun saavumme soittohuonealueelle. Standardit määrittelevät eri materiaalien akustiset kertoimet sille, miten tehokkaasti ne vaimentavat ääniä. Siksi soittohuoneiden seinämät ovat korkkimaista materiaalia, joka vaimentaa niin matalia kuin korkeita taajuuksia. Niin ikään soittohuoneen ikkunoita ja lasiseiniä koskeva standardi liittyy niiden kykyyn eristää ääntä.

Monia yllättää tieto siitä, että soitinten, kuten kitaroiden standardoinnissa a-kielen viritystaajuudeksi on määritelty 440 Hz. Kun a-kieli on viritetty, soitinten muiden kielten taajuudet määräytyvät sen mukaan. Ilman kyseistä standardia kaikki musiikkimmekin kuulostaisi siis erilaiselta! 

Standardit elävät ja kehittyvät ajassa

Toisesta kerroksesta löytyy lasiseinäinen keittiö, jonka voi varata vaikka ystävien kanssa kokkailua varten. Tilasta löytyy monia standardoituja tuotteita, kuten roskien lajittelupisteet, paloilmoittimet ja -sammuttimet sekä kahvinkeitin.

Kaikkia kirjaston seinillä olevia ensiapusettejä koskee standardi, joka kertoo, mitä välineitä julkisen paikan ensiapulaukussa tulee olla. Ensiapulaukku on tarkoitettu ensiapuohjeineen, piirroksineen ja kuvineen sellaiseen käyttöön, että myös maallikko pystyy antamaan ensiavun onnettomuustilanteessa.

Standardit eivät ole kiveen hakattuja, vaan ne kehittyvät ajassa uusien tuotteiden ja tarpeiden myötä. Ensiapulaukku on myös tästä hyvä esimerkki, sillä sitä koskevaa standardia ja laukun sisällön ajankohtaisuutta uusitaan parhaillaan.

Jos kännykkää pitää kesken kirjastokäynnin ladata, sekin onnistuu helposti. Moni muistaa vielä ajan, jolloin jokaisella laitevalmistajalla oli omat laturinsa, mutta tänä päivänä meillä on standardi, jonka ansiosta yksi ja sama laturi sopii kaikki puhelimiin merkistä ja valmistajasta riippumatta.

Paljon ajatuksia ja filosofista pohdintaa

Rakennusalan opiskelija Venla Vanakoski sekä kuvataiteilija, puutarhuriksi valmistuva Onni Kuivalahti innostuivat Oodin standardikävelystä, joka herätti paljon ajatuksia.

”Standardit kiinnostavat, koska kohtaan niitä opinnoissani. Samalla ne kiinnostavat syvemmällä tasolla: miten standardit muokkaavat maailmaamme ja miten ne vaikuttavat meidän kokemusmaailmaamme. Vaikka olen kokenut standardit usein rajoittavina, ne ovat myös loputtoman kiehtovia sekä todella tärkeitä. Kyse on paljon muustakin kuin siitä, voiko materiaali syttyä roihahdusmaisesti tuleen”, Venla kertoo.

”Puutarhuriammatin näkökulmasta itseäni kiinnostavat esimerkiksi viherrakentamiseen liittyvät standardit, mutta kuvataiteilijana usein itsestäänselvyyksinä julkisissa tiloissa otettavat elementit – arkiset, usein huomaamatta jäävät asiat. Standardien monialainen yhdistävyys on myös kiinnostavaa”, Onni tuumii.

”Vaikka näkökulmamme ovat erilaiset, niissä on myös jotain samaa, kun ajatellaan vaikka paikan muodostumista tai muodostamista standardien avulla sekä standardien vaikutusta arkiympäristöömme. Standardien taustalta löytyy paljon dataa ja muuta, jota emme osaa edes havaita. Niihin liittyy myös paljon filosofista pohdintaa”, Venla lisää.

Ei paikkaa ilman standardeja?

Kolmanteen kerrokseen siirryttäessä puheeksi tulee julkisten tilojen esteettömyys, joka on – kyllä vain – standardoitu. Sama koskee ilmastointijärjestelmiä. Myös lattiassa näkyviä ruuveja koskee standardi, joka on yksi standardien vanhimmista.

Kirjaston kahvilakaan ei elä ilman standardeja. Esimerkiksi lasten syöttötuolien tulee täyttää tarkat standardoidut vaatimukset. Paperimukien ja muiden kuluttajatuotteiden standardointi liittyy laajaan materiaalivirtojen hallintaan, jossa huomioidaan kaikki pakkauksissa yleisesti käytettävät materiaalit, vaikkapa kahvilan jääkaapissa olevien juomapullojen muovit.

Kirjastossa kun ollaan, paperi on vahvasti läsnä. Paperikoot, kuten A4, A3 ja B5, on standardoitu jo kauan sitten. Myös eri paperityypeillä on omat standardinsa, mikä edistää niin paperintuotantoa kuin paperikauppaa. Kirjoista löytyvät yksilölliset ISBN-tunnukset on nekin standardoitu helpottamaan kirjojen tunnistamista ja hallintaa kansainvälisesti.

Yksi vanhimmista standardeista on…?

Kun kirjaston Tatu-robotti yrittää päästä standardikävelyryhmän ohi, käy ilmi, että kuljetusroboteilla on tänä päivänä omat standardinsa. Luonnollisesti. Julkisten tilojen lattioiden standardit puolestaan liittyvät muun muassa kulutuksen kestoon, paloturvallisuuteen ja liukkauteen.

Ylimmän kerroksen liki korkeimpaan kohtaan pääsee paitsi portaita myös loivaa luiskaa pitkin, jonka kaltevuus on säädetty standardin mukaisesti. Kantavien – ja standardoitujen – lasiseinien läpi näkee kirjaston etupihalle, jossa on leikkipuisto standardoituine kiipeilytelineineen, keinuineen ja iskua vaimentavine alustoineen.

Loppumatkalla kuullaan, että eurooppalainen standardointi lähti kunnolla käyntiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Jokseenkin yllättävä tieto on se, että yksi Suomen vanhimmista standardeista liittyy jäkälälaatikkoon.

Kierroksen päätteeksi onkin pakko kysyä, kuinka monta standardia yhteen kirjastoon mahtuu? ”Tuhansia”, Frans vastaa. Julkisista tiloista ei siis juurikaan löydy asioita, joita ei olisi standardoitu – tilan käyttäjiä lukuun ottamatta.

Mitä jos standardeja ei olisi olemassa?

Standardikierros Oodissa osoittaa käytännössä, miten standardit tekevät maailmasta turvallisemman paikan ja elämästä sujuvampaa. Lisäksi standardoinnilla on muitakin laajoja merkityksiä.

On sanottu niinkin, että ilman standardeja maailmassa olisi kaaos. Näkymättömien standardien ansiosta laiva purjehtii turvallisesti kanavan läpi, rakennus kestää maanjäristyksen ja kilogramma painaa yhtä paljon Keniassa kuin Kanadassa.

”Standardointi parantaa tuotteiden ja palveluiden laatua, turvallisuutta ja yhteensopivuutta, mutta edistää myös innovaatioiden kaupallistamista ja markkinoillepääsyä sekä vahvistaa talouskasvua”, Frans summaa. 

”Wau, tämähän kiinnostaa ihmisiä”

Standardikävely Oodissa osoittautui myös suomalaista standardointiyhteisöä edustavien toimijoiden silmin  onnistuneeksi, innostavaksi ja tarpeelliseksi.

”Ensireaktioni oli wau, tämähän kiinnostaa ihmisiä. Kierros kirjastossa herätti paljon kysymyksiä ja pohdintaa. Tärkeintä oli, että osallistujat havahtuivat huomaamaan standardit ympärillään ja tulivat tietoisiksi siitä, että niihin vaikuttaminenkin on mahdollista. Tätä sapluunaa kannattaa jatkaa – ehkä kesällä kävely Töölönlahden ympäri ja talvella tutustuminen rautatieasemaan?”, asiantuntija Suvi Pasanen Palvelualojen työnantajat PALTA ry:stä sanoo.

”Oli kiva toteuttaa tapahtuma koko standardointiyhteisön voimin ja nähdä, että standardit kiinnostavat. Itse kun näiden parissa työskentelevänä on jo ymmärtänyt, miten mahtava asia on kyseessä. Olisihan maailma ilman niitä paljon turvattomampi, tehottomampi ja hankalampi. Kannatan ajatusta standardikävelyjen jatkosta, vaikkapa Musiikkitalossa tai jossakin kauppakeskuksessa”, SFS Suomen Standardit ry:n markkinointipäällikkö Riina Loikkanen tuumii.

”Standardikävely herätteli eloon standardien merkittävyyteen ja niiden läsnäolon monella elämänalueella. Oli kiinnostavaa päästä kertomaan standardeista kollegoiden kanssa ja kuulla niistä itsekin oman alueen ulkopuolelta. Kirjastorobotin tapaaminen oli mukava yllätys. Tapahtuma menee ehdottomasti jatkoon: kävely voidaan toteuttaa kiinnostavasti monessakin paikassa, kuten Oodi jo osoitti”, tuoteryhmäpäällikkö Antti Taivalkangas Rakennustuoteteollisuus RTT ry:stä lisää.

”Yllätyin iloisesti osallistumisaktiivisuudesta ja osallistujien tekemistä kysymyksistä. Tapahtuma kertoi siitä, että standarditietoisuuden levittämiselle on kysyntää. Oodi osoittautui sopivaksi paikaksi ja riittävän isoksi tilaksi, josta löytyy laajasti kuluttajan elämään liittyviä standardeja. Ensi vuonna uudestaan. Kirjastosta riittää ammennettavaa myös jatkossa, mutta mahdollisia paikkoja standardikävelylle on toki muuallakin”, johtava asiantuntija Minna Annala Kemesta ry:stä kertoo.