20.08.2025

Ergonomia koneturvallisuudessa

Tämä juttu on osa ”Lähtölaskenta koneasetuksen soveltamiseen” -juttusarjaa, jossa julkaisemme kuukausittain uuden koneasetuksen ja siihen liittyvän standardoinnin ajankohtaisia aiheita.

EU:n koneasetuksessa (EU 2023/1230) on ilmoitettu koneturvallisuuteen liittyvät ergonomiaa koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Ne on ilmoitettu kohdassa 1.1.6 Ergonomia.

Ergonomia on laaja tutkimusala, jota hyödynnetään, kun suunnitellaan mm. työskentelyä, tiloja, laitteita, työkaluja tai tuotteita. Ergonomiassa lähtökohtana on ihmisen kyvyt, ominaisuudet, mahdollisuudet ja rajoitteet. Ergonomia pitää ottaa huomioon aina, kun mukana ihmisen osallistuminen, sillä se asettaa monia vaatimuksia ja reunaehtoja.

Koneturvallisuus on tärkeä ergonomian osa-alue. Ergonomian näkökulmasta huomioon otettavia tekijöitä ovat mm. melu, lämpöolot, tärinä ja ihmisen ulottuvuus. Vaikka esim. hankala työasento ei aiheuttaisi terveyshaittaa, se voi aiheuttaa epämukavuutta. Epämukavuudesta seuraa tarkkaavaisuuden tai keskittymisen puutetta. Tarkkaavaisuuden puute voi olla yhtä suuri vaaratekijä koneiden käytössä kuin laitetekniikasta johtuvat vaaratekijät. Standardi SFS-EN 14738 ”Koneturvallisuus. Koneeseen liittyvien työskentelypaikkojen suunnittelun antropometriset vaatimukset” käsittelee ihmisen mittoja ja ulottuvuuksia työskentelypaikkojen suunnittelussa. Standardi määrittää periaatteet, joilla työpisteiden (työskentelypaikkojen) mitoitus johdetaan ihmiskehon mittasuhteista, kun suunnitellaan paikallaan pysyvien koneiden käyttöä. Standardi määrittää kehon asettamat tilavaatimukset laitteille niiden normaalitoiminnassa istumis- ja seisomisasennoissa.

Koneen on täytettävä turvallisuusvaatimukset sekä koneen normaalin toiminnan aikana että mahdollisissa poikkeustilanteissa, kuten mm. puhdistuksen ja kunnossapidon aikana sekä hälytystilanteissa tai kun työ keskeytyy yllättäen. Koneen on lähtökohtaisesti oltava turvallinen koneen käyttäjille ja kunnossapitohenkilöstölle.

Autonomiset laitteet

Autonomiset ja itseoppivat laitteet ovat uusi aihepiiri EU:n koneasetuksessa. Koneasetus vaatii, että autonominen laite kykenee mukauttamaan toimintaansa ihmiselle sopivaksi sekä kykenee vastaamaan ihmiselle ja ilmoittamaan aikomuksestaan ymmärrettävällä tavalla.

Vuorovaikutusta ihmisen ja koneen välillä käsittelee yhdenmukaistettu standardi SFS-EN 614 ”Koneturvallisuus. Ergonomiset suunnitteluperiaatteet. Osa 1: Terminologia ja yleiset periaatteet”. Sen uudistaminen on aloitettu vastaamaan nykyistä teknologiaa, nykyistä ergonomiatietämystä ja koneasetuksen vaatimuksia.

Vuorovaikutustavat koneiden kanssa kehittyvät, ja niille tulee uudenlaisia käyttöliittymiä, jotka ovat aiempaa monimuotoisempia. Teknisiä mahdollisuuksia ovat esim. puhekommunikaatio, liiketunnistus ja koneen itseoppivuus. Mahdollisia koneen kommunikointitapoja ovat mm. värähtely ja puhetta jäljittelevä ääni. Nämä tullaan käsittelemään ja ottamaan mukaan, kun ergonomiastandardeja päivitetään..

Kognitiivinen ergonomia

Nykyinen konedirektiivi velvoittaa ottamaan huomioon ihmisen psyykkiset ominaisuudet esim. toimintakyvyn stressitilanteessa. Nykyään ergonomia kattaa aiempaa laajemmin ihmisen kognitiivisia ominaisuuksia, kuten päättelykykyä ja reagointityyliä. Kyseiset ominaisuudet riippuvat yksilöstä, vireystilasta ja tilanteesta, mutta ne voidaan yleistasolla käsitellä ja ottaa huomioon. Työskentelyn on oltava turvallista, vaikka käyttäjä olisi yövuorossa, uusi työntekijä tai hidas toimimaan hälytystilanteessa. Turvallisuus korostuu silloin, kun työkaverina on autonominen laite.

Ergonomia koneturvallisuusstandardeissa

Ergonomiaa käsitellään koneturvallisuuden B- ja C-tyypin standardeissa. Ensisijaisesti koneensuunnittelussa käytetään C-tyypin koneturvallisuuden standardia myös ergonomian osalta. Yleensä sen lisäksi tarvitaan B-tyypin ergonomian koneturvallisuusstandardi.

Koneasetus edellyttää laajamittaista standardien uudistamista. Uudistamista ei ole mahdollista saada valmiiksi koneasetuksen soveltamisen alkuun 20.1.2027 mennessä eikä siihen edes pyritä. Harmonisointityö toteutetaan kahdessa vaiheessa, joka on selitetty tämän artikkelisarjan aiemmassa  METSTAn artikkelissa. Ajantasaisen C- ja B-tyypin standardin puuttuessa on hyvä tuntea ergonomian ei-yhdenmukaistettuja standardeja, joissa esitetään yleiset periaatteet ja ihmiskeskeinen suunnittelu. Näitä ovat eritoten SFS-EN ISO 6385 ”Työjärjestelmien ergonomiset suunnitteluperiaatteet” ja SFS-EN ISO 26800 ”Ergonomia. Yleinen lähestymistapa, periaatteet ja perusteet”.

Osallistuminen standardointiin

Standardointiin kannattaa osallistua, jos on asiassa intressi, kuten oman toiminta-ajatuksen tai liiketoiminnan etu ajettavana. Standardointiin voi osallistua liittymällä standardointiryhmään, seuraamalla standardoinnin etenemistä tai kommentoimalla standardiehdotuksia. Ergonomian standardointia hoitaa standardointiryhmä METSTA/SR 122 Ergonomia.

Yhteenveto

EU:n koneasetuksessa on ilmoitettu myös ergonomiaa koskevat oleelliset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Koneasetuksessa on yhtenä uutena aiheena autonomiset ja itseoppivat laitteet. Tekniset vuorovaikutustavat koneiden kanssa kehittyvät nopeasti. Ergonomiastandardien avulla suunnitellaan koneet ihmiskeskeisesti, jotta ihmisten kyvyt, ominaisuudet ja rajoitteet tulevat otetuksi huomioon osana koneturvallisuutta. Standardointiin kannattaa osallistua, jos on asiassa esim. liiketoiminnallinen intressi.