30.01.2026

Tulevaisuuden markkinat jaetaan nyt– missä on Suomen ääni?

Eurooppa on nykyisessä globaalissa maailmassa äärimmäisen tärkeässä asemassa. Tällä viikolla eurooppalaiset asiantuntijat CEN- ja CENELEC -jäsenorganisaatioista kokoontuivat linjaamaan yhtenäistä näkökulmaa. Se kiteytyy teemaan ”Many voices – one goal”.  

Eurooppalainen standardointijärjestelmä on vuosikymmenien ajan luonut ainutlaatuista arvoa maailman suurimmalle yhtenäismarkkinalle tarjoamalla turvallisuutta, laatua, suvereniteettia, luottamusta ja varmuutta. Nyt eurooppalaiset säännökset ovat päivittymässä.

Vaikka monimuotoisessa Euroopassa on monia ääniä, tarvitaan yksi yhtenäinen tavoite. Tavoitteena on aktivoida kansalliset sidosryhmät, eurooppalaiset sääntelyviranomaiset ja poliittiset päätöksentekijät yhteistyöhön, joka perustuu nykyisen eurooppalaisen standardointijärjestelmän vahvuuksiin ja tuottaa innovatiivisia lähestymistapoja tulevaisuuteen katsoen.

Suomella on hyvät mahdollisuudet saada äänensä kuuluviin oman standardointiyhteisömme kautta. Sitä tarvitaan, mutta miten ja miksi?

Ajankohtaisempaa kuin koskaan

Kun puhutaan EU:n sisämarkkinoista ja kaupan esteiden purkamisesta, tulee puhua myös regulaatiosta. Standardoinnilla voidaan vaikuttaa regulaatioon, mikä sisältää erinomaisen väylän vaikuttaa. Yrityksillä on suora mahdollisuus osallistua standardien – toisin kuin regulaation – sisällön tuottamiseen.

Jotta Suomen näkemys ja suomalaisen teollisuuden tarpeet tulevat esiin ja huomioiduiksi, meidän on oltava vahvasti mukana niissä asiantuntijoiden pöydissä, joissa standardointia yhteistyössä tehdään. Osaamista löytyy, mutta ei vielä riittävää osallistumista.

Osallistumiseen on panostettava nykyistä määrätietoisemmin ja nopeammin. Jos emme saa ääntämme kuuluviin, pelaamme muiden sanelemilla säännöillä. Standardointi on keskeinen kasvun ja kilpailukyvyn vauhdittaja, mikä unohtuu liian usein leikkauksiin keskittyvässä talouskeskustelussamme.

Standardointi on strateginen työkalu

Standardit ovat osa tämän päivän maailmaa, jossa teknologiasta on kasvanut kansainvälisen politiikan murroksessa keskeinen vallan väline. Standardit liittyvät myös maailmaan, jossa etenkin yhdysvaltalaisista ja kiinalaisista teknologiayhtiöistä on tullut vaikutusvaltaisia globaaleja toimijoita.

Siksi Euroopan – ja luonnollisesti Suomen – on varmistettava asemansa ja vahvuutensa, jotta emme jää altavastaajiksi ja suurvaltojen jalkoihin esimerkiksi tekoälyssä, kyberturvassa ja energiassa. Standardoinnin rooli on merkittävä lähes kaikilla elämän alueilla terveydestä rakennettuun ympäristöön ja kaivoksista avaruuteen. 

Standardointi on paljon muutakin kuin tekninen prosessi tai huolellisesti laadittu asiakirja. Se on mitä suuremmissa määrin strateginen työkalu, jolla määritellään, mitkä teknologiat pääsevät markkinoille ja millä ehdoilla. Siksi standardointiin osallistuminen ja vaikuttaminen on tärkeää edunvalvontaa.

On aika tehdä standardoinnista osa arkea

Teknologioiden reunaehdot syntyvät yhteisesti sovituista pelisäännöistä. Toisin sanoen: teknologinen valta kiteytyy siinä, kenen määrittelyt otetaan käyttöön globaalisti. Geopoliittinen kilpailu käy kuumana suurvaltojen kilpaillessa siitä, kenen ratkaisut nousevat globaaleiksi standardeiksi. Viime vuosina mm. Yhdysvallat, Kanada, Kiina ja Euroopan Unioni ovat julkaisseet omat standardointistrategiansa tai päivittäneet niitä.

Yksi päivän polttavista aiheista on kyberturvallisuus, joka oli reilut kymmenen vuotta sitten samassa tilanteessa kuin standardointi tänä päivänä. Tuolloin ajateltiin yleisesti, että kyberturvallisuus on supertärkeää, mutta sitä ymmärtävät vain alan asiantuntijat. Nyt kyberturvallisuus on osa arkeamme. On aika tehdä standardoinnille sama.

Standardien roolista kertoo sekin, että uusiin asioihin on pystyttävä reagoimaan aiempaa nopeammin. Kolme vuotta voi olla lyhyt aika eurooppalaisen standardin kehittämisessä, mutta esimerkiksi tekoäly, tietoturva ja kestävä kehitys eivät voi odottaa vuosikausia. Meidän on oltava valmiina siihen, mitä tapahtuu tänään sekä siihen, mikä on todellisuutta seuraavan vuosikymmenen aikana. 

Lisää osaajia, resursseja, ääntä ja näkyvyyttä

Kyllä, standardointi on merkityksellisempää kuin koskaan. Jotta voimme toimia koko maailman kanssa, meidän on paitsi työskenneltävä yhteisissä standardointipöydissä, myös ymmärrettävä standardoinnin strateginen merkitys.

Suomen on syytä lisätä rooliaan eurooppalaisessa standardointityössä ja olla mukana määrittelemässä kansainvälisen kaupan pelisääntöjä. Kaikki edellytykset ovat olemassa, mutta onnistuaksemme tarvitsemme lisää osaajia, resursseja, ääntä ja näkyvyyttä. Hyvä signaali on se, että Suomen kansallinen standardointistrategia on edennyt hallituksen työlistalla.

Meidän on syytä pitää huolta siitä, että tuomme äänemme kuuluviin osana Eurooppaa ja yhteistä tavoitettamme.