20.11.2025

”Jos ei olisi standardeja, maailmassa olisi kaaos”

Turvallisen tekniikan seminaari on monelle alan ammattilaiselle vuoden kohokohta ja tärkeä kohtaamispaikka. Niin tänäkin vuonna. Marraskuisen tilaisuuden tunnelmat voi tiivistää otsikkoon sekä Tampere-talolla kuultuun toiseen lausahdukseen ”Mitään parempaa ei olekaan kuin standardointi.”

Turvallisen tekniikan seminaarilla on pitkät perinteet, sillä koneturvallisuusalan päätapahtumaa on järjestetty 25 vuoden ajan. Tänä vuonna kaksipäiväinen tilaisuus tarjosi jälleen työpajoineen ja puheenvuoroineen läpileikkaavan kattauksen alan ajankohtaisiin asioihin. 

Työpajoissa käsiteltiin EU:n uutta tuotevastuudirektiiviä, konedirektiivin turvallisuusvaatimuksia, koneiden kyberturvallisuutta sekä merkittävän muutoksen käsitettä. Seminaarissa perehdyttiin muun muassa ergonomiaan, akkujen turvallisuuteen, koneasetuksen tuomiin maahantuojan velvollisuuksiin, toiminnalliseen turvallisuuteen, etäohjaukseen, toimintakentän muutoksiin ja markkinavalvontaan.

Tilaisuuden palautteet kertovat hyvistä fiiliksistä ja suuresta mielenkiinnosta kaikkea kohtaan. Osa tunnelmista välittyy Tampere-talolla tavoitettujen osallistujien kautta. Lue alta lisää.

”Kansallista standardointistrategiaa tehdään monissa ristipaineissa”

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Eriika Melkas toi tilaisuuteen valtiovallan terveiset. Näistä päällimmäisenä esiin nousi hallitusohjelmaan tehty kirjaus kansallisen standardointistrategian laatimisesta suomalaisyritysten kasvun ja kilpailukyvyn tukemiseksi.

”Standardoinnin kentällä tapahtuu juuri nyt paljon, joten strategiaa tehdään monissa ristipaineissa. Tekemiseen vaikuttavat niin turvallisuus- ja puolustusasiat, kyberturvallisuus, maailmantalous, jatkuva teknologiamurros, vihreä siirtymä kuin koko toimintaympäristön muutos”, Eriika sanoo.

Vaikka haasteita riittää, työ etenee ripeällä aikataululla: takaraja on vuodessa 2026 eli nykyisen hallituskauden puitteissa. Esivalmistelu on tehty, taustaselvitys etenee ja strategiatyö on käynnistymässä.

”Kansallinen standardointistrategia on yksi osa Suomen tulevaa teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaa. Se suuntaa valtion roolia tässä tehtävässä ja tehostaa alan toimintaa niissä painopisteissä, jotka nousevat strategian myötä esiin. Myös alan koulutuksen lisäämiseen on hyvä kiinnittää huomiota, sillä osaamista tarvitaan yhä enemmän.”

Parempi ergonomia, parempi työhyvinvointi, parempi tuottavuus

Työsuojelupäällikkö ja väitöskirjatutkija Teemu Suokko (Ergoing Oy) puhuu ergonomiasta sekä sen vaikuttavuudesta systeemitasolla henkilöstön työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Aiheesta löytyy tutkittua tietoa, kuten Teemun esimerkki, jossa ergonomiaa vertailtiin teollisuusyrityksen kokoonpanolinjalla ja hitsaamossa vuosina 2018-2022.

”On mukava kertoa ergonomista, koska se on aika kapeasti ymmärretty aihealue. Usein ergonomia liitetään lähinnä toimistotyön säätämiseen, taakkojen käsittelyyn ja työasentoihin, mutta se on paljon enemmän niin fyysisen, kognitiivisen kuin organisatorisen ergonomian näkökulmasta”, Teemu kertoo.

”Ergonomiastandardeja on vaikka kuinka paljon sovellettaviksi. Ne antavat kone- ja laitesuunnitteluun ensiarvoisen tärkeää tietoa ihmisistä koneiden ja laitteiden käyttäjinä. Kaikki tieto, mikä liittyy standardeihin ja toiminnalliseen turvallisuuteen on tarpeen, jotta osaamme suunnitella mahdollisimman suorituskykyisiä koneita ja työympäristöjä siten, etteivät ne haittaa ihmisten työkykyä.” ”Myös esittämäni esimerkki osoittaa, että korkeaa tuottavuutta on mahdollista ylläpitää ilman, että se vaikuttaa työkykyyn haitallisesti. Tässä onnistumisessa tarvitaan ergonomiatietoa ihmisistä, työstä sekä koneiden ja laitteiden suorituskyvystä.”

”Standardoinnin ilosanomaa kouluttajan silmin”

Konedirektiivi-intoilijaksi tunnustautuvalla Katri Tytykoskella (FINN-Tarkastus Oy) on yli parinkymmenen vuoden kokemus erilaisista koneturvallisuuden asiantuntijatehtävistä. Hän on myös osallistunut koneturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön valmisteluun niin EU- kuin kansallisella tasolla.

”Teen koneturvallisuuden asiantuntijatyötä, katson alan standardointia kouluttajan näkökulmasta, puhun standardeista lainsäädännön vaatimusten noudattamisen tukena ja vien eteenpäin standardien hyödyntämisen ilosanomaa”, Katri kertoo hymyillen.

Katri on Turvallisen tekniikan seminaarin konkari, sillä hän on ollut mukana jo noin 20 vuotta. Tänä vuonna hän oli vetämässä työpajaa merkittävästä muutoksesta ja tuomassa seminaariin katsauksen EU:n koneasetuksen sisältämistä velvollisuuksista maahantuojille

”Turvallisen tekniikan seminaarin merkitys on suuri, koska vastaavaa tilaisuutta päästä keskustelemaan koko asiantuntijayhteisön kanssa yhteisten asioiden äärelle ei ole.”   

Koneiden turvasoftan etäpäivityksestä etäohjaukseen

Toiminnallisen turvallisuuden ja kyberturvallisuuden asiantuntija Jyrki Sauramäki (Huld Oy) katsoo standardeja koneiden ohjausjärjestelmien, turvasoftan etäpäivityksen ja etäohjauksen näkökulmasta 25 vuoden kokemuksella.

”Tällä hetkellä toimenkuvaani kuuluu muun muassa konsultointi ja koulutus. Turvallisen tekniikan seminaarissa tavoitteenani on pystyä vaikuttamaan asioihin sekä saada vinkkejä siitä, mitä standardoinnin maailmassa on tulossa ja tapahtumassa”, Jyrki sanoo.

”Esityksessäni halusin korostaa sitä, että koneen pitää ensinnäkin olla rakennettu siten, että se mahdollistaa sekä kyberturvallisen että toiminnallisesti turvallisen etäpäivityksen. Toinen pointti on se, että samat lainalaisuudet pätevät myös etäohjauksessa.”

”Olen mukana monissa standardointiryhmissä, joten aihekenttä on varsin tuttua. Turvallisen tekniikan seminaari on vuosittainen tapaamispaikka, jossa pääsee tapaamaan uusia ja vanhoja kollegoita. Esitysten ohella tärkeää antia tarjoavat käytäväkeskustelut.”

”Standardointi on keino, joka ohjaa hyppäämään samaan junaan”

Kyberturvallisuusasiantuntija Anne Hautakangas (Insta Advance Oy) osallistui seminaariin toista kertaa. Hän oli myös toistamiseen vetämässä kyberturvallisuus -työpajaa, jossa osallistujat pääsivät luvallisesti hakkeroimaan ja testaamaan, millaista on olla hyökkääjä.

Annella on työssään näköalapaikka suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen tietoturvamaailmaan. ”Varsin vauhdikasta on, sillä rikollisten kalasteluyrityksiä ja erilaisia kirjautumisyrityksiä järjestelmiin riittää. Nyt pahikset yrittävät päästä kiinni toimitusketjuihin eli alihankkijoiden kautta tärkeisiin järjestelmiin.”

”Standardointi ei tapahdu hätäisesti, mikä on haaste, koska tietyt asiat etenevät vauhdilla. Esimerkiksi arkipäivän kyberturvallisuus on monesti reaktiivista: jotain pahaa tapahtuu ja siihen pitää nopeasti reagoida, jotta ei tapahtuisi enempää pahaa. Standardointi on keino, joka ohjaa hyppäämään ikään kuin samaan junaan, jossa pistetään tietoturvan perustukset porukalla kuntoon.”

”Haluan jakaa tilannekuvaa siitä, mitä tietoturvassa kansallisesti tällä hetkellä tapahtuu. Itselleni on tärkeää kuulla, mitä kentällä on meneillään ja missä ovat ne kipupisteet, joissa apua tarvitaan. Haluan myös nostattaa yhteishenkeä: osaamista ja asiantuntemista löytyy, kun vain löytyy aikaa yhdessä tekemiseen.”

”Seminaari on vuoden päätapahtuma”

Johtava koneturvallisuusasiantuntija Sari Hissa (Sweco Finland Oy) on osallistunut Turvallisen tekniikan seminaariin vuodesta 2002. Sari oli tänä vuonna vetämässä Turvallisen tekniikan seminaarin Turvallisuusvaatimukset-työpajaa sekä kertomassa ajankohtaisten standardien tilanteesta.

”Tämä on minulle vuoden päätapahtuma. On hienoa päästä tapaamaan alan yhteisöä, vaihtamaan näkemyksiä ja keskustelemaan eri rooleissa toimivien kollegoiden kanssa koneturvallisuudesta ja standardointiin liittyvistä asioista”, Sari sanoo.

”Seminaarin ohjelma on vuodesta toiseen monipuolinen ja kattava. Tärkeintä antia ovat keskustelut, esitelmät, uudet näkökulmat ja ajankohtaiset asiat, joista muodostuu alan kokonaiskuva. Tässä työssä on hyvä ymmärtää, mitä itse osaa ja tuntea niitä henkilöitä, jotka tietävät asioista, joista itse ei tiedä.”

”Standardointi rakentaa yhteisen pelikentän siihen, miten asioista keskustellaan sekä missä voi olla mukana vaikuttamassa. Mukana olemalla näkee muutokset etukäteen ja pääsee oppimaan alasta niin kotimaassa kuin maailmalla. Toivon, että seminaari tuo näkyvyyttä myös oppilaitoksiin päin. Alalla on hyvät työllistymisnäkymät, sillä standardoinnin asiantuntijoista on pulaa.”

Tämä juttu on osa ”Lähtölaskenta koneasetuksen soveltamiseen” -juttusarjaa, jossa julkaisemme kuukausittain uuden koneasetuksen ja siihen liittyvän standardoinnin ajankohtaisia aiheita.