2. Koneturvallisuuden standardien suhde lainsäädäntöön

Yleistä

Koneiden turvallisuussuunnittelun sekä suunnittelussa sovellettavien koneturvallisuuden standardien merkityksen ja roolin ymmärtämiseksi on syytä ensin tarkastelle konedirektiivin asettamia perusvaatimuksia, jotka koskevat koneen valmistajaa tai muuta markkinoille saattajalle.

Mitä tuotteita konedirektiivi koskee: Konedirektiivi koskee EU/ETA-aluella markkinoille saatettavia tai käyttöön otettavia koneita. Koneilla tässä tarkoitetaan laajasti konedirektiivin soveltamisalaan kuuluvia kaikkia tuotteita

Ketä (osapuolta) koskee: Osapuoli, jonka on toimeenpantava konedirektiivin vaatimukset on valmistaja tai valmistajan valtuutettu edustaja.

On syytä huomata, että konedirektiivissä valmistajaksi voidaan katsoa myös muu osapuoli kuin "varsinainen valmistaja", jos tämä osapuoli on koneen tosiasiallinen markkinoille saattaja tai käyttöönottaja ja jos varsinainen valmistaja ei syystä tai toisesta ole noudattanut konedirektiiviä (esim. koneen varsinainen valmistaja ei ole tarkoittanut konetta EU/ETA-aluelle)..

Koneen valmistaja on tyypillisesti myös se osapuoli, joka soveltaa koneturvallisuuden standardeja. Koneturvallisuuden standardeja saatetaan myös tarvita vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa/tarkistamisessa tai hankintavaatimusten määrittämisessä (asiakkaat, viranomaiset, tarkastus- ja testauslaitokset jne.).

Yhdenmukaistetut standardit linkkinä suunnittelijan ja direktiivin välissä

Tärkeimpiä koneturvallisuuden standardeja ovat yhdenmukaistetun standardin aseman saaneet standardit, joilla on yksiselitteinen linkki itse konedirektiiviin. Yhdenmukaistettujen standardien tarkoituksena on tukea koneen suunnittelijaa konedirektiivin liitteen I olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten täytäntöönpanossa.

Yhdenmukaistettujen standardien tarkempia perusteita sekä tärkeää käsitettä vaatimustenmukaisuusolettamus käsitellään verkkojulkaisun erillisessä kohdassa "Yhdenmukaistetut standardit".

Konedirektiviin noudattamisen päävaiheet ja yhdenmukaistettujen standardien rooli

Konedirektiivin noudattamiseksi tarvittavat menettelyt voidaan jakaa karkeasti viiteen erilliseen päävaiheeseen kuvassa 2.1 esitettävällä tavalla. Kuva koskee "koneita" ja "osittain valmiiden koneiden" osalta menettelytavat ovat hiukan erilaiset.

Kuva 2.1 — Konedirektiivin noudattamisen päävaiheet ja standardien rooli koneen valmistajan kannalta.

Yhdenmukaistetuilla standardeilla on merkitystä vaiheissa 2 "Turvallisuussuunnittelu", 3. "Vaatimustenmukaisuuden arviointi" ja 4. "EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen laatiminen". Tärkein merkitys yhdenmukaistetuilla standardeilla on luonnollisesti vaiheessa 2. "Turvallisuussuunnittelu". Muissa kuvassa 2.1 hahmoteltavissa vaiheissa on lähinnä kyse turvallisuussuunnittelussa käytettyjen standardien soveltamisen dokumentoimisesta tai ilmoittamisesta.

Kuvassa 2.1 esitettävien päävaiheiden hiukan yksityikohtaisempi kuvaus on seuraava (yhdenmukaistettujen standardien rooli on osoitettu tekstissä keltaisella värillä):
  1. Soveltamisalan varmistaminen:
    On tarkistettava, että tuote kuuluu konedirektiivin soveltamisalaan.
  2. Turvallisuussuunnittelu:
    On suunniteltava kone konedirektiivin liitteen I olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Jos kone on suunniteltu ja valmistettu yhdenmukaistetun standardin mukaisesti, sen oletetaan täyttävän kyseisen yhdenmukaistetun standardin kattamat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset (ns. vaatimustenmukaisuusolettamus).
  3. Vaatimustenmukaisuuden arviointi:
    Tässä vaiheessa valmistaja yksinään, tai jos kyseessä on konedirektiivin liitteessä IV mainittu tuote, yhdessä puolueettoman ilmoitetun laitoksen kanssa varmistaa tarvittavin keinoin, että suunniteltu ja/tai valmistettu kone täyttää konedirektiivissä sille asetetut vaatimukset.
    • tässä vaiheessa valmistajan on mm. varmistettava, että koneen tekninen tiedosto on saavilla konedirektiivin liitteen VII A edellyttämässä laajuudessa; teknisessä tiedostossa on mm. oltava viitetiedot sovelletuista yhdenmukaistetuista standardeista ja muista standardeista
    • konedirektiivin liitteessä IV mainittavilla koneilla yhdenmukaistettujen standardien noudattamisella on erityinen merkitys: jos kone on suunniteltu ja rakennettu sellaisten yhdenmukaistettujen standardien mukaisesti, jotka kattavat kaikki kyseistä konetta koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset, voi valmistaja halutessaan suorittaa vaatimustenmukaisuuden arvioinnin yksinään ilman ilmoitettua laitosta direktiivin liitteen VIII mukaisesti.
  4. EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen laatiminen:
    On laadittavan konedirektiivin liitteen II A mukainen asiakirja, joka on toimitettava aina koneen mukana ja sen sisältö on myös oltava koneen ohjeessa. EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on hyödyllistä luetella suunnittelussa sovelletut yhdenmukaistetut standardit ja myös muut standardit.
  5. CE-merkinnän kiinnittäminen:
    On kiinnitettävä koneeseen konedirektiivin liitteen III mukainen CE-merkintä.

Ovatko standardit pakollisia?

Yleensä standardit ovat vapaaehtoisia ja päätös niiden käyttämisestä on tavallisesti standardin soveltajalla, joka arvioi standardin soveltamisen tarvetta omista lähtökohdistaan:

  • mitä hyötyä standardin soveltaminen tuo omaan liiketoimintaan?
  • edellyttävätkö asiakkaat tai yhteistyökumppanit standardin soveltamista?

Standardeihin saatetaan kuitenkin tehdä toisinaan viittauksia myös lainsäädännössä, jolloin standardin soveltaminen saattaa tulla joissain tilanteissa pakolliseksi tai standardin soveltamisesta saa muuta lisähyötyä (kuten vaatimustenmukaisuusolettamus).

Lainsäädännössä on ainakin kolme eri tapaa viitata standardeihin:

  1. Säädös tekee velvoittavan viittauksen tiettyyn tarkasti mainittuun standardiin; tällöin standardin soveltaminen on pakollista säädöksen tarkoittamissa tapauksissa.
  2. Säädös tekee viittauksen tiettyyn tarkasti mainittuun standardiin, mutta ei ehdottomasti edellytä juuri sen soveltamista jättäen avoimeksi myös muun tavan suoriutua säädöksen velvoitteesta.
  3. Säädös tekee yleisen ja "kollektiivisen" viittauksen tiettyihin standardeihin, joita soveltamalla säädöksessä mainitut vaatimukset tulevat täytetyiksi (mainitsematta kuitenkaan itse standardien viitetietoja); tätä viittaustapaa käytetään monissa EU:n tuotedirektiiveissä kuten konedirektiivissä (ns. uuden lähestymistavan direktiivit) ja ne toimeenpanevissa kansallisissa säädöksissä; yleensä tällaiset standardi ovat vapaaehtoisia kun on laita koneturvallisuuden standardien suhteen.

Konedirektiivin kyseessä ollessa lainsäätäjä ei ole tehnyt yhdestäkään standardista pakollista. Vapaaehtoisia standardeja soveltamalla koneen valmistaja sen sijaan voi saada lisähyötynä vaatimustenmukaisuusolettamuksen (ks. "Standardisointi » Yhdenmukaistetut standardit") sekä konedirektiivin liitteen IV koneiden osalta suuremman valinnanvapauden vaatimustenmukaisuuden arvioinnitiin.